|
|
|
|
|
|
Päivitetty: 10.8.2010 - Seuraava päivitys: 15.8.2011
|
|
|
Viimeisen 40 vuoden aikana puuvaranto on vuosittain suurentunut ja on vuosien 2004–2008 mittausten mukaan 2206 miljoonaa kuutiometriä. Nykypuuston vuotuinen keskikasvu on 99,5 miljoonaa kuutiometriä (kasvuprosentti 4,5), kun poistuma on ollut em. aikavälillä keskimäärin 69,2 miljoonaa kuutiometriä (poistumaprosentti 3,1). Nämä ovat kokonaislukuja, jotka sisältävät myös luonnonsuojelualueiden metsät.
Puuston kasvu pysytteli vuosikymmeniä noin 55 miljoonan kuutiometrin tasolla, kunnes alkoi 1970-luvulla nopeasti suureta. Tähän on monta syytä. Metsien ikärakenne on tasoittunut eli metsät ovat nuorentuneet laajamittaisten uudistushakkuiden ansiosta. Puustoisten soiden laajamittaiset ojitukset 1960- ja 1970-luvuilla lisäsivät merkittävästi kasvuisan metsämaan alaa ja tuotoskykyä. Ja mitä enemmän on puustoa, sitä suurempi on sen kasvu. Poistumakin on pääsuuntaisesti noussut, mutta viime vuosina tehtyjen metsäteollisuuden kapasiteetin leikkausten takia nousu ei näillä näkymin enää jatku.
Puuston kasvun ja poistuman vertailusta (eräänlainen yksinkertainen metsätase) nähdään, onko metsien runkopuun varanto suurenemassa, pysymässä entisen suuruisena vai pienenemässä.
Puuston kasvun arviot perustuvat Metsäntutkimuslaitoksen 1920-luvulla aloittamiin kattaviin metsävarojen inventointeihin. Koepuista mitataan läpimitan kasvu ja pituuskasvu edeltävän viiden vuoden aikana. Vuosina 2004–2008 Suomen metsät inventoitiin kymmenennen kerran.
Puuston poistuman arvio perustuu Metsäntutkimuslaitoksen koostamaan kattavaan puunkäytön tilastoon vuoteen 1984 asti, ja sen jälkeen kattaviin hakkuutilastoihin. Poistumaan päästään lisäämällä käyttöön tulleeseen puumäärään arviot hakkuissa metsään jäävistä runkopuun osista ja luontaisesti kuolleista puista.
Kansainvälinen vertailu
Muualla verkossa
