Viljasato 

Päivitetty: 24.2.2016 - Seuraava päivitys: 24.11.2016
   
 
 
Jaa

Syysviljoista ennätyssadot – rukiista omavaraiseksi

Viljasato jäi kymmenyksen pienemmiksi kuin viime vuonna, mutta syysvehnästä ja rukiista korjattiin ennätyssadot.

Viljasato (3,7 miljardia kiloa) on pienin kolmeen vuoteen, joka johtuu osittain noin viisi prosenttia pienemmästä viljelyalasta. Lähes saman verran puitua viljasatoa pienensi ennätyssuuri tuorevilja-ala, sillä kymmenesosa koko vilja-alasta korjattiin tuoreviljana kotieläinten ruokintatarpeisin.

Vaikka maatilatasolla oli tavallista enemmän täydellisiä katoaloja, koko maan tasolla ohran hehtaarisato (3 500 kiloa) jäi vain hieman tavanomaista pienemmäksi. Muilla kevätviljoilla eli kauralla ja kevätvehnällä hehtaarisadot olivat tavanomaisia.

 

Huippusatoja rukiista ja syysvehnästä

Syysviljojen eli syysrukiin ja -vehnän hehtaarisadot olivat koko maan tasolla ennätyskorkeita. Kun syyskylvöalatkin olivat tavanomaista suurempia, saatiin syysvehnästä satavuotisen satohistorian suurin sato ja rukiista suurin sato viiteentoista vuoteen.

Suurin ruissato eli noin 108 miljoonaa kiloa, takaa ensimmäistä kertaa viiteentoista vuoteen kotimaisen leipärukiin riittävyyden tulevalle vuodelle


Lähde:
Luke, Luonnonvarakeskus


Indikaattorin kuvaus

Viljasato kuvaa kotimaisen viljan tuotantomäärää. Se sisältää tärkeimpien viljakasviemme eli vehnän, rukiin, ohran ja kauran satomäärät. Viljan satotiedot ovat osa satotilastoa, joka sisältää tärkeimpien peltokasvien satotiedot. Satotiedot on kerätty 1920-luvulta lähtien otantatutkimuksena maatiloilta. Vuonna 2015 tiedot kerättiin verkkopalvelun ja puhelinhaastattelujen avulla noin 6 600 maatilalta, joista 600 oli luomutilaa. Tiedot estimoidaan koskemaan kaikkia Suomen maatiloja, joita on noin 51 000.