Rajanylitykset 

Päivitetty: 11.3.2016 - Seuraava päivitys: 31.3.2017
   
 
 
Jaa

Ulkorajaliikenteen määrä laski vuonna 2015

Rajavartiolaitoksen valvontavastuulla olevilla EU:n ulkorajan rajanylityspaikoilla kokonaisliikennemäärä kääntyi laskuun. Rajanylityksiä oli yhteensä 16,2 miljoonaa, joka on noin 1,6 miljoonaa rajanylitystä vähemmän kuin vuonna 2013 (-8,8 %). Rajavartiolaitoksen valvontavastuulla olevilla EU:n ulkorajan rajanylityspaikoilla kokonaisliikennemäärä jatkoi laskuaan. Rajanylityksiä oli yhteensä 14,1 miljoonaa, joka on noin 2,1 miljoonaa rajanylitystä vähemmän kuin vuonna 2014 (-12,7 %). Rajaliikenne väheni erityisesti Suomen ja Venäjän rajalla. Venäläisten rajanylittäjien määrää laski edelleen Venäjän heikko taloustilanne ja ruplan alentunut arvo suhteessa euroon. Lentoasemien ulkorajaliikenne kasvoi noin neljä prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Helsingin satamassa rajatarkastusten kokonaismäärä väheni samoista syistä kuin itärajalla. Lentoliikennettä lukuun ottamatta ulkorajaliikenteessä ei odoteta kasvua vuoden 2016 aikana.

Lähde:
Rajavartiolaitos RVL


Indikaattorin kuvaus

Rajanylitysliikenteen kehitystä kuvataan kolmella muuttujalla:

 

Sisärajaliikenne on rajanylitysliikennettä joka tapahtuu Suomen ja  Schengenin sopimukseen liittyneiden valtioiden välillä. Sisärajaliikenteessä ei normaalisti suoriteta lainkaan rajatarkastuksia. Sisärajaliikennettä liikennettä on esimerkiksi Suomen ja Pohjoismaiden sekä Suomen ja Viron välinen liikenne. Vuonna 2008 tapahtunut merkittävä sisärajaliikenteen kasvu johtui pääasiassa Balttian maiden liittymisestä Schengenin sopimukseen.

 

Ulkorajaliikenne on rajanylitysliikennettä joka tapahtuu Suomen ja muiden kuin Schengen-valtioiden välillä. Ulkorajaliikenteessä suoritetaan normaalisti aina rajatarkastus. Rajanylitys edellyttää voimassaolevaa matkustusasiakirjaa tai matkustusasiakirjaa ja viisumia. Tällaista liikennettä on esimerkiksi Suomen ja Venäjän sekä Suomen ja Yhdysvaltain välinen liikenne. Indikaattorin ulkorajaliikenne sisältää myös viisumivelvollisen liikenteen. Vuonna 2008 tapahtunut merkittävä ulkorajaliikenteen lasku johtui pääasiassa Balttian maiden liittymisestä Schengenin sopimukseen.

 

Viisumivelvollinen liikenne on tilastoitu erillisenä vuodesta 2002 alkaen. Tällaista liikennettä on esimerkiksi Suomen ja Venäjän sekä Suomen ja Kiinan välinen liikenne.

 

Rajanylitysliikenteen kehitys on sidoksissa taloudelliseen kehitykseen. Maailmantalouden muutokset näkyvät nopeasti rajanylitysliikenteen määrissä. Hyvänä esimerkkinä tästä olivat vuodet 2008 - 2012, jolloin ulkorajaliikenteen määrä ensin tilapäisesti laski mutta talouden kohennuttua lisääntyi voimakkaasti. Erityisen hyvin tämä näkyy Suomen itärajan ja lentoasemien ulkorajaliikenteessä. Venäjän talouden kohentuminen ja väestön vaurastuminen on vaikuttanut suoraan lisäävästi rajanylitysliikenteeseen. Helsinki-Vantaan lentoaseman rajanylitysliikenteen kasvussa näkyy erityisesti lisääntynyt Aasian liikenne. Pääosa ulkorajaliikenteestä on Suomeen suuntautuvaa turismia tai ostosmatkailua. Nämä molemmat luovat taloudellista hyvinvointia ja työpaikkoja Suomeen.