Väestön ikärakenne 

Päivitetty: 1.4.2016 - Seuraava päivitys: 1.4.2017
   
 
 
Jaa

65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä EU28-maista kuudenneksi suurin

Suomessa oli vuoden 2015 lopussa 65 vuotta täyttäneitä henkilöitä 1 123 103. Joka viides suomalainen on nyt vähintään 65-vuotias. Eurostatin tilastojen mukaan 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä oli Suomessa EU28-maista kuudenneksi suurin vuoden 2014 lopussa. 65 vuotta täyttäneiden osuus oli suurin Italiassa, Saksassa ja Kreikassa sekä pienin Irlannissa.

Lähde:
Tilastokeskus / Väestörakenne


Indikaattorin kuvaus

Väestörakennetilasto kuvaa vuoden vaihteessa Suomessa vakinaisesti asuvia Suomen ja ulkomaiden kansalaisia. Henkilöistä tilastoidaan iän lisäksi mm. asuinpaikka, sukupuoli, siviilisääty, kieli, kansalaisuus ja syntymävaltio.

Tiedot saadaan Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä vuodenvaihteen tilanteen mukaan.
 
Väestön ikärakenteella ja työväestön määrän kehityksellä on laajat vaikutukset kansatalouden ja yhteiskunnan kokonaiskehitykseen. Väestön ikääntymisellä on suorat vaikutukset julkisten kokonaismenojen kasvuun, julkisen talouden vakauteen ja taloudellisen huoltosuhteen tasoon. Ikääntymisen lisäksi julkisten menojen kasvuun vaikuttavat keskeisesti talouden suhdanteet ja laskeneesta kokonaiskysynnästä seuraava julkisen talouden alijäämäisyys. Ikärakenteen kehityksellä on myös monialaiset vaikutukset julkisen talouden vakaus- ja tasapainottamistoimiin.

Yhdessä työmarkkinoiden toimintaympäristön ja rakenteiden muutosten sekä heikkojen taloussuhdanteiden kanssa tulevina vuosina realisoituva työväestön ikääntyminen saattaa merkittävästi lisätä paineita valtion taloudelle esimerkiksi verotuksen kiristämiseksi. Veropolitiikan lisäksi ikääntymisestä johtuva huoltosuhteen vääristymä lisää tarvetta kasvattaa työväestön määrää kehittämällä maahanmuuttopolitiikkaa ja aktivoimalla ulkomailta tulevaa muuttoliikettä. Kansantaloudellisten vaikutusten lisäksi ikärakenteen kehitys luo haasteita etenkin syrjäseutujen työllisyyskehityksen ja huoltosuhteen tason alueellisen jakautumisen osalta.

Nykyisen ikärakenteen kehityksen negatiiviset vaikutukset työmarkkinoiden kehitykselle ja talouskasvulle ovat hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen kannalta erittäin huomattavia. Vaikkakin väestön ikääntymisestä johtuvat hoito- ja hoivamenojen kasvupaine riippuu siitä, kuinka hyväkuntoisia tulevaisuuden vanhukset ovat, on hyvin todennäköistä, että eläke- ja hoivamenot kasvavat samaa vauhtia kuin työväestö ikääntyy. Keskeisessä roolissa tulevien menopaineiden kattamisessa onkin tulevien vuosien koulutus-, työvoima- ja maahanmuuttopolitiikka ja sen vaikutukset työllisyysasteen kehitykseen ja veroasteen kasvuun.