BKT asukasta kohti
| Päivitetty: 1.3.2013 - Seuraava päivitys: 11.7.2013 |
|
Bruttokansantuote supistui 0,2 prosenttia viime vuonna
Bruttokansantuotteen volyymi supistui 0,2 prosenttia vuonna 2012 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Kansantalouden tuotantoa kuvaava bruttokansantuote oli viime vuonna 194 miljardia euroa. Kansantalouden tuloja kuvaava nettokansantulo supistui reaalisesti 2 prosenttia.
Kansantalouden kysyntää piti viime vuonna yllä kulutus. Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi 1,6 prosenttia ja julkinen kulutus 0,8 prosenttia. Investoinnit sen sijaan vähenivät 2,9 prosenttia. Viennin volyymi väheni 1,4 prosenttia ja tuonnin volyymi 3,7 prosenttia.
Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä supistui 2 prosenttia. Välittömiä veroja yritykset maksoivat 12 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna ja osinkoja arviolta 14 prosenttia vähemmän. Yritysten rahoitusasema oli vajaat 8 miljardia euroa ylijäämäinen. Ylijäämä kasvoi edellisestä vuodesta, koska varastot supistuivat huomattavasti.
Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto sen sijaan oli neljättä vuotta peräkkäin alijäämäinen, 4,5 miljardia euroa. Edellisenä vuonna alijäämä oli 2,1 miljardia euroa.
Kotitalouksien reaalitulojen kasvu oli miltei pysähdyksissä toista vuotta. Käytettävissä oleva nettotulo kasvoi reaalisesti 0,2 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu reaalitulo kasvoi 0,3 prosenttia. Siihen luetaan mukaan myös julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Palkkatulot kasvoivat nimellisesti 3,2 prosenttia ja sosiaalietuudet 5,6 prosenttia, mutta omaisuus- ja yrittäjätulot vähenivät 0,3 prosenttia.
TilastojulkistusLähde:
Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
Indikaattorin kuvaus
BKT, bruttokansantuote, markkinahintaan on kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos. Se voidaan määritellä kolmella tavalla: institutionaalisten sektoreiden tai eri toimialojen bruttoarvonlisäysten summana lisättynä tuoteveroilla ja vähennettynä tuotetukipalkkioilla; kotimaisten institutionaalisten yksiköiden tavaroiden ja palveluiden loppukäytön summana (kulutus, pääoman bruttomuodostus, vienti miinus tuonti); tulojen summana (palkansaajakorvaukset, tuotanto- ja tuontiverot miinus tukipalkkiot, bruttotoimintaylijäämä ja sekatulo, brutto).
BKT asukasta kohti on kansainvälisissä vertailuissa yleisesti käytetty kansantalouden mittari.
Bruttokansantuotteen indikaattoreiden avulla voidaan tehdä arvioita kansantalouden kehityksestä ja sen suhteesta yhteiskunnan kokonaiskehitykseen. Suomen julkisen talouden pitkän aikavälin päämääränä on saavuttaa kestävä talouden kasvu ja taloudellinen tasapaino. Julkisen talouden tasapainon ja rahoituksen näkökulmasta keskeisiä talouden kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ovat talouden tuottavuus ja työllistävyys. Työllistävän talouskasvun tukeminen on yhteiskuntapolitiikan olennainen tavoite, jotta nykyinen hyvinvointivaltion rahoitus ja julkinen talous ovat rakenteeltaan kestävää.
Bruttokansantuote-indikaattorin käyttöä hyvinvoinnin mittarina on myös kritisoitu laajasti ja monet kansalaiset ja päättäjät ovat toivoneet toista indeksiä sen tilalle. Talousteoriaan perustuva indikaattori ei huomioi esimerkiksi ympäristötuhoja tai ihmisten taloudellista eriarvoisuutta. Toisaalta bkt-mittarin vahvuuksiin kuuluu sen vankka tilastopohja ja kansainvälinen vertailtavuus. Lisäksi kansantalouden tilinpitoa, johon bkt siis pohjautuu, on kehitetty säännöllisesti vastaamaan yhteiskunnallisia muutoksia ja sitä on laajennettu liittämällä siihen inhimilliseen hyvinvointiin, luonnonvarojen käyttöön ja ympäristön tilaan liittyviä satelliittitilejä.
