Konkurssit 

Päivitetty: 21.2.2018 - Seuraava päivitys: 21.3.2018
   
 
 
Jaa

Konkurssien määrä kaksinkertaistui tammikuussa 2018

Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammikuussa 2018 pantiin vireille 288 konkurssia, mikä on 148 konkurssia (105,7 prosenttia) enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 1 367, mikä on 710 henkilöä (108,1 prosenttia) enemmän kuin edellisvuonna. Vuoden 2017 tammikuussa vireille pantujen konkurssien määrä oli poikkeuksellisen matala, mikä johtui tuolloin verohallinnon tekemien konkurssihakemusten poikkeuksellisen pienestä määrästä.

Ero vireille pantujen konkurssien määrässä tammikuun 2017 ja 2018 välillä on poikkeuksellisen suuri. Vuoden 2017 tammikuussa pantiin vireille poikkeuksellisen vähän konkursseja (140 kappaletta), mikä on pienin tammikuun lukumäärä vuodesta 1986 alkaen. Tämä johtui osittain verohallinnon vuodenvaihteessa 2016–2017 toteuttamasta tietojärjestelmämuutoksesta, jonka seurauksena verohallinnon tekemien konkurssihakemusten määrä väheni marraskuusta 2016 lähtien. Tietojärjestelmämuutos vaikutti konkurssihakemusten määrään vielä alkuvuodesta 2017. Tammikuussa 2018 verohallinto tekikin 676,5 prosenttia enemmän konkurssihakemuksia kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Vastaavasti muut hakijaryhmät (vakuutuslaitokset, muut velkojat ja velalliset itse) tekivät 24,2 prosenttia enemmän konkurssihakemuksia vastaavana ajankohtana.

Tilastojulkistus

Lähde:
Tilastokeskus / Konkurssit


Indikaattorin kuvaus

Vireille pannuilla konkursseilla tarkoitetaan konkurssitilastoissa kalenterivuoden aikana konkurssiin haettuja yrityksiä, yhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä.

Konkurssi on velallisen kaikkia velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen omaisuus käytetään konkurssisaatavien maksuun. Konkurssin alkaessa velallinen menettää määräysvallan omaisuuteen. Tuomioistuin määrää omaisuutta ja konkurssipesän hallintoa hoitamaan pesänhoitajan. Omaisuus realisoidaan ja varat käytetään velkojen suoritukseksi.

Konkurssitilastoinnin kehityksen seuranta on tärkeää, koska sen avulla saadaan keskeistä informaatiota yritysten ja investointien määrästä, työelämän elinvoimaisuudesta ja yleisesti talouden kehityksestä. Yleisten kehityssuuntien lisäksi konkurssi-indikaattoreiden avulla voidaan analysoida yritys- ja toimialakohtaisia suhdanteita sekä havaita mahdollisia yrityssektorin kehityksen esteitä ja haasteita. Konkurssien määrän seuranta tuottaa olennaista tietoa yhteiskunnan ja työelämän kehityksestä, koska konkurssien määrä heijastaa osaltaan myös yritysten ja työpaikkojen määrän kehitystä sekä sitä kautta työllisyyden ja kansalaisten tulotason vaihtelua. Teollisuuden ja yrityssektorin suhdanteiden lisäksi yritysten konkurssien määrän kehitys näkyykin seurannaisvaikutusten kautta myös kansantalouden suhdanteissa.

Yrityssektorin ja työelämän elinvoimaisuuden kasvattamisen lisäksi yhteiskunnan tulisi ylläpitää yrittäjyyden kannustavuutta tukemalla uusien yrittäjien toimintaa verotuksen ja investointien avulla.

Elinkeinoelämässä tulisi lisäksi olla riittävässä määrin liikkuvuutta ja kykyä reagoida muuttuviin suhdanteisiin uudistamalla ja uudelleen profiloimalla liiketoimintaa kannattavampaan suuntaan.

Eri toimialojen välillä on aina luonnollista, suhdanteiden mukana liikkuvaa kasvun vaihtelua, johon yritykset voivat toiminnassaan varautua. Kuitenkin viime vuosina kiihtynyt yritystoiminnan ja markkinoiden kansainvälistyminen on lisännyt ja nopeuttanut kilpailua sekä muuttanut yritysten toimintaympäristöjä huomattavasti. Tämä on luonut uusia haasteita eri toimialojen kannattavuuden ja kasvun kehityksen ennakointiin yritystoiminnassa. Kansallisen työ- ja elinkeinopolitiikan pitäisikin pystyä tunnistamaan yrityssektorin tuottamia signaaleja ja pyrkiä näin ennakoimaan tulevia haasteita panostaen ja luoden investointeja yritysten aktivoimiseksi, mutta toisaalta kohdentamalla julkinen tuki kestävästi elinvoimaisille aloille ja yrityksille.