Taloudellinen kasvu (BKT) 

Päivitetty: 2.12.2016 - Seuraava päivitys: 1.3.2017
   
 
 
Jaa

Bruttokansantuote kasvoi heinä-syyskuussa

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi kasvoi heinä-syyskuussa 0,4 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Vuoden 2015 kolmanteen neljännekseen verrattuna työpäiväkorjattu bruttokansantuote kasvoi 1,6 prosenttia.

Vuoden 2016 toisella neljänneksellä bruttokansantuote pieneni tarkentuneiden tietojen mukaan 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä (oli 0,0 %) mutta kasvoi 0,9 prosenttia vuodentakaisesta (oli 0,4 %).

Viennin volyymi pieneni kolmannella neljänneksellä 3,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä mutta kasvoi 1,4 prosenttia vuodentakaisesta. Tuonti väheni 3,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä mutta kasvoi 0,7 prosenttia vuodentakaisesta.

Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi heinä-syyskuussa 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 2,1 prosenttia vuodentakaisesta. Kiinteän pääoman bruttomuodostus eli investoinnit vähenivät 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä mutta kasvoivat 3,1 prosenttia vuodentakaisesta.


Lähde:
Tilastokeskus / Neljännesvuositilinpito


Indikaattorin kuvaus

Kansantalouden neljännesvuositilinpito kuvaa systemaattisesti Suomen taloutta samoin käsittein ja määritelmin kuin vuositilinpito, mutta aggregoidummalla tasolla. Tiedoista ilmenee mm. miten Suomen bruttokansantuote on kehittynyt vuosineljänneksittäin, mitkä toimialat ovat kasvaneet ja kuinka paljon, onko tuotantoa kasvattanut esimerkiksi vienti vai investoinnit, miten kotitalouksien kulutus on muuttunut edellisestä neljänneksestä ja paljonko palkat ovat nousseet viime vuodesta.

BKT (bruttokansantuote) markkinahintaan on kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos. Kun bruttokansantuotteen volyymi laskee kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä, kansantalouden katsotaan yleisesti olevan taantumassa.

Volyymi tarkoittaa hintamuutoksista puhdistettua tietoa. Viitevuoden 2010 hintaiset volyymit on ilmaistu suhteessa vuoden 2010 käypähintaiseen (euromääräiseen) tasoon.

Talouden kasvulla on keskeinen vaikutus yhteiskunnan kehityksen kokonaiskuvaan. Taloudellisen kasvun tulee olla jatkuvaa ja luonteeltaan työllistävää, jotta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja laajan sosiaalisektorin menojen rahoittaminen on tasa-painoista suhteessa julkisen sektorin tuloihin. Kestävä talouskasvu tarvitsee tuekseen työllistävän talouspolitiikan lisäksi teknologian kehittymistä. Teknologia luo mahdollisuuksia kasvun jatkumiselle ja samalla hillitsee luonnonvarojen käyttöä. Väestön ikääntyminen ja työtätekevien osuuden supistuminen ovat tulevaisuuden suurimpia uhkia kansantalouden kokonaistyöpanoksen laskulle sekä tuottavuuden kasvuvauhdin hidastumiselle.