Taloudellinen kasvu (BKT) 

Päivitetty: 1.9.2017 - Seuraava päivitys: 1.12.2017
   
 
 
Jaa

Bruttokansantuote kasvoi 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote volyymi kasvoi huhti-kesäkuussa 0,4 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Vuoden 2016 toiseen neljännekseen verrattuna työpäiväkorjattu bruttokansantuote kasvoi 3,0 prosenttia.

Vuoden 2017 ensimmäisellä vuosineljänneksellä bruttokansantuote kasvoi tarkentuneiden tietojen mukaan 1,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä (oli 1,2 %) ja 3,0 prosenttia vuodentakaisesta (oli 2,7 %).

Vuoden 2017 toisella neljänneksellä viennin volyymi pysyi tammi-maaliskuun tasolla mutta kasvoi kahdeksan prosenttia vuodentakaisesta. Tuonti kasvoi kolme prosenttia edellisestä neljänneksestä ja neljä prosenttia vuodentakaisesta.

Kiinteän pääoman bruttomuodostus eli investoinnit kasvoivat huhti-kesäkuussa kolme prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 11 prosenttia vuodentakaisesta. Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi prosentin edellisestä neljänneksestä ja kolme prosenttia vuodentakaisesta.


Lähde:
Tilastokeskus / Neljännesvuositilinpito


Indikaattorin kuvaus

Kansantalouden neljännesvuositilinpito kuvaa systemaattisesti Suomen taloutta samoin käsittein ja määritelmin kuin vuositilinpito, mutta aggregoidummalla tasolla. Tiedoista ilmenee mm. miten Suomen bruttokansantuote on kehittynyt vuosineljänneksittäin, mitkä toimialat ovat kasvaneet ja kuinka paljon, onko tuotantoa kasvattanut esimerkiksi vienti vai investoinnit, miten kotitalouksien kulutus on muuttunut edellisestä neljänneksestä ja paljonko palkat ovat nousseet viime vuodesta.

BKT (bruttokansantuote) markkinahintaan on kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos. Kun bruttokansantuotteen volyymi laskee kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä, kansantalouden katsotaan yleisesti olevan taantumassa.

Volyymi tarkoittaa hintamuutoksista puhdistettua tietoa. Viitevuoden 2010 hintaiset volyymit on ilmaistu suhteessa vuoden 2010 käypähintaiseen (euromääräiseen) tasoon.

Talouden kasvulla on keskeinen vaikutus yhteiskunnan kehityksen kokonaiskuvaan. Taloudellisen kasvun tulee olla jatkuvaa ja luonteeltaan työllistävää, jotta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja laajan sosiaalisektorin menojen rahoittaminen on tasa-painoista suhteessa julkisen sektorin tuloihin. Kestävä talouskasvu tarvitsee tuekseen työllistävän talouspolitiikan lisäksi teknologian kehittymistä. Teknologia luo mahdollisuuksia kasvun jatkumiselle ja samalla hillitsee luonnonvarojen käyttöä. Väestön ikääntyminen ja työtätekevien osuuden supistuminen ovat tulevaisuuden suurimpia uhkia kansantalouden kokonaistyöpanoksen laskulle sekä tuottavuuden kasvuvauhdin hidastumiselle.