Ulkomaankauppa kansantaloudessa 

Päivitetty: 14.7.2016 - Seuraava päivitys: 30.1.2017
   
 
 
Jaa
Viennin volyymi väheni 0,2 prosenttia vuonna 2015 ja tuonnin volyymi kasvoi 1,9 prosenttia. Koska tuontihinnat alenivat selvästi enemmän kuin vientihinnat, supistui tuonti käyvin hinnoin laskettuna enemmän kuin vienti. Tavaroiden viennin ja tuonnin arvot vähenivät, mutta palveluiden vienti ja tuonti kasvoivat.

Lähde:
Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito


Indikaattorin kuvaus

Tavaroiden ja palvelujen vienti koostuu tavaroita ja palveluja koskevista myynneistä, vaihtokaupoista, lahjoista tai avustuksista kotimaisilta talousyksiköiltä ulkomaisille talousyksiköille. 

Tavaroiden ja palvelujen tuonti koostuu tavaroita ja palveluja koskevista ostoista, vaihtokaupoista, lahjoista tai avustuksista ulkomaisilta talousyksiköiltä kotimaisille talousyksiköille. 
 
Ulkomaankaupan kehityksellä on keskeinen vaikutus kansantalouden suhdanteisiin ja julkisen talouden tasapainoon. Ulkomaankauppa muodostaakin merkittävän osan Suomen bruttokansantuotteesta. Talouden ja kaupan kasvun lisäksi ulkomaankaupan kehitys samalla mittaa Suomen elinkeinoelämän ja yrityssektorin toimintaedellytysten kilpailukykyisyyttä ja houkuttelevuutta kansainvälisten yritysten investointien näkökulmasta. Yritysten kansainvälistyminen on keskeisessä osassa Suomen työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän kehitystä. Ulkomaankauppaa pyritään kasvattamaan panostamalla yrityssektorin tutkimus- ja innovaatiotoimintaan ja tukemalla uusia kasvualoja. Kaupan globaalilla kasvulla on laajat vaikutukset Suomen talouden vakauteen, sillä ulkomaankauppa tuo investointeja ja työpaikkoja Suomeen sekä samalla aktivoi kotimaista yritystoimintaa.

Ulkomaankauppaan vaikuttavat muun muassa globaalin talouden suhdanteet, kokonaiskysynnän vaihtelut, yleinen hintakehitys, kansallisen verojärjestelmän kilpailukyisyys sekä kansainvälistä kauppaa ohjaavat säädökset. Kansainvälisillä markkinoilla kansallinen liikkumavara ja kyky ohjata kaupan kehitystä ovat vähentyneet ratkaisevasti viime vuosina. Talouden muuttuneiden olosuhteiden ja markkinoiden kansainvälistymisen, EU-integraation sekä rahaliittojäsenyyden myötä kansalliseen talouspolitiikkaan vaikutetaankin jatkossa entistä vahvemmin elinkeinopolitiikan keinoin.

Julkisen hallinnon tavoitteena on ylläpitää vakaata ja kestävää taloudellista kasvua. Kasvua tavoitellaan etenkin edistämällä yritysten ja laajemmin koko valtion kykyä pärjätä kansainvälisten markkinoiden kilpailussa. Tulevaisuudessa Suomen talouden kasvuun ja työllisyyteen voidaan vaikuttaa kehittämällä yritysten toimintaympäristöä sekä edistämällä työmarkkinoiden toimivuutta ja joustavuutta. Yritysten kansainvälistyminen tarvitsee tuekseen investointeja ja työllistymistä suosivaa verojärjestelmää, julkisia investointeja sekä osaamista ja kasvua tuottavaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Yritystoiminnan kehittämisessä erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kasvulla on keskeinen merkitys koko yrityssektorin kasvuun ja elinkeinoelämän toimintaympäristön muutokseen, sillä pk-yritykset muodostavat suuren osan koko Suomen yrityssektorista ja samalla merkittävän osuuden Suomen viennin määrästä.