Verotus 

Päivitetty: 16.3.2016 - Seuraava päivitys: 14.7.2016
   
 
 
Jaa

Verokertymä kasvoi 2,4 prosenttia vuonna 2015

Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 2,4 prosenttia vuonna 2015. Kertymä oli yhteensä 92,1 miljardia euroa. Veroaste kasvoi edellisvuodesta 0,6 prosenttiyksikköä 44,5 prosenttiin. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen. Tiedot käyvät ilmi kansantalouden tilinpidon vuotta 2015 koskevista ennakkotiedoista.

Erityisesti yhteisöjen tuloveron kertymä kasvoi. Yhteisöjen maksaman tuloveron määrä nousi 15,2 prosenttia ja oli 4,4 miljardia euroa. Lisäksi muun muassa kotitalouksien tuloveron, työnantajan sekä vakuutettujen työeläkemaksujen, perintö- ja lahjaveron, energiaverojen sekä tupakkaveron kertymät kasvoivat vuonna 2015. Alkoholijuomaveron kertymä puolestaan supistui 1,8 prosenttia 1,4 miljardiin euroon. Myös muun muassa korkotulojen lähdeveron, autoveron sekä jäteveron kertymät pienenivät. Rahoitusvakausviraston vuonna 2015 luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä keräämää vakausmaksua kirjattiin kansantalouden tilinpidossa verotuloksi kaksi miljoonaa euroa. Verotuloksi ei kirjattu sitä osaa vakausmaksusta, joka katettiin aiempina vuosina kerätyllä pankkiverolla.

Valtion verokertymä oli vuonna 2015 yhteensä 43,4 miljardia euroa. Kasvua edellisvuodesta kertyi 1,7 prosenttia. Kuntien verokertymä oli 21,9 miljardia euroa ja se kasvoi 3,3 prosenttia vuotta aiemmasta. Sosiaaliturvarahastojen pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 2,7 prosenttia ja yhteensä niitä kerättiin 26,7 miljardia euroa. Verojen ja veronluonteisten maksujen osuus julkisyhteisöjen sulautetuista kokonaistuloista oli 80,1 prosenttia vuonna 2015.

Tilastojulkistus

Lähde:
Tilastokeskus / Verot ja veronluonteiset maksut


Indikaattorin kuvaus

Indikaattori kuvaa veroastetta eli julkisyhteisöjen keräämien pakollisten verojen ja veronluonteisten maksujen vuosikertymää suhteessa saman ajanjakson bruttokansantuotteeseen.

Veroaste on yksi yleisimpiä kansainvälisissä vertailuissa käytettyjä julkisen sektorin koon mittareita.
 
Julkisen talouden kehitys sekä menojen ja tulojen välinen tasapaino vaikuttavat suoraan verotuksen määrään ja tarpeeseen. Hyvinvointivaltion tyypillisenä piirteenä on ollut julkisen sektorin laaja tehtäväkenttä ja suuret julkiset sosiaalimenot, mikä on näkynyt Suomen korkeana veroasteena ja useisiin eri sektoreihin kohdistuvana verotuksena. Kansantalouden kehityksen ja talouden tasapainon edellytyksenä onkin turvata riittävä työllisyys, joka mahdollistaa verotulojen riittävän kehityksen ja kattaa näin julkisten tulonsiirtojen rahoituksen.

Verotuksen kohdentumisella on lisäksi merkittävät heijastusvaikutukset yrityssektorin ja teollisuuden toimintaedellytyksiin ja kilpailukykyyn. Kansallisen verojärjestelmän taloudelliset vaikutukset korostuvat etenkin nykyisillä globaaleilla markkinoilla. Teollisuuden elinvoimaisuuden kannalta verojärjestelmän on oltava riittävän selkeä ja ennustettava. Verotuksen tason tulee olla lisäksi kohtuullinen, jotta yritystoiminnan harjoittaminen on Suomessa kannattavaa ja kilpailukykyistä kansainvälisiin kilpailijoihin nähden.

Verotus näkyy myös kotitalouksien ostovoiman kehityksessä ja siten kysynnän ja kaupan kasvunäkymissä. Veropolitiikalla voidaankin ohjailla kansalaisten kulutusta haluttuun suuntaan verottamalla kohdennetusti tiettyjä hyödykkeitä esimerkiksi haittaveroin. Toisaalta samaan aikaan julkinen hallinto voi veroratkaisuin kannustaa yrittäjiä investoimaan ja aktivoida kuluttajien kysyntää heikkoina taloudellisina aikoina.