Koulutukseen hakeutuminen 

Päivitetty: 15.3.2017 - Seuraava päivitys: 13.12.2017
   
 
 
Jaa

Peruskoulun päättäneistä yhä useampi haki ja sijoittui jatko-opintoihin

Lähes kaikki peruskoulun 9. luokan vuonna 2015 päättäneestä 58 200 oppilaasta haki jatko-opintoihin, hakematta jätti 0,4 prosenttia. Naisista 62 prosenttia haki ensisijaisesti lukioon. Miehistä 55 prosenttia haki ensisijaisesti toisen asteen ammatilliseen koulutukseen.

Samana vuonna opintojaan lukiossa jatkoi 52 prosenttia ja ammatillisessa koulutuksessa 42 prosenttia. Lukiokoulutukseen sijoittuneiden osuus oli hieman edellisvuotta suurempi ja ammatilliseen koulutukseen sijoittuneiden osuus hieman edellisvuotta pienempi. Peruskoulun päättäneistä 2 prosenttia jatkoi välittömästi valmentavassa tai valmistavassa koulutuksessa. Lisäopetuksessa (kymppiluokalla) jatkaneita oli prosentti. Kaikkien edellä mainittujen koulutusten ulkopuolelle jäi vajaa 3 prosenttia peruskoulun päättäneistä. Vuotta aiemmin vastaava osuus oli hieman yli 4 prosenttia.


Lähde:
Tilastokeskus / Koulutukseen hakeutuminen


Indikaattorin kuvaus

Indikaattori kuvaa peruskoulun päättäneiden sijoittumista jatko-opintoihin heti peruskoulun päättymisen jälkeen.

Koulutukseen hakeutumisen tilastointi on lähtökohtaisesti tärkeää, jotta voidaan tarkastella kuinka hyvin kansalaisten perusoikeus koulutukseen toteutuu. Sivistyksellisiin oikeuksiin kuuluu peruskoulutuksen lisäksi yhteiskunnan tarjoamat yhtäläiset mahdollisuudet jatkokouluttautumiseen. Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa pystytään varmistamaan hyvät oppimisen edellytykset kaikille.

Opintoihin hakeutumis-indikaattori kuvaa lisäksi eri alojen houkuttelevuutta sekä yhteiskunnan koulutusrakenteen ja kouluttautumisen kehitystä. Koulutussuuntien kehityksen ohella indikaattori antaa oleellista tietoa sosiaalisesta syrjäytymisestä, muiden sosiaalisten ongelmien syistä ja ongelmien realisoitumisen potentiaalista sekä työelämän ja opiskelun yhteensovittamisen haasteista. Koulutuspolitiikan suurena haasteena onkin, kuinka koulutussuuntien ja eri alojen opiskelijamäärät saadaan vastaamaan työelämän vaatimuksia ja työvoimatarpeita.

Yhteiskunnan laaja koulutuspohja ja kansalaisten monipuolinen kouluttautuminen turvaa yhteiskunnan kasvua ja kehitystä. Koulutus on yksi keskeisimmistä työllisyyttä lisäävistä tekijöistä. Samalla kouluttautuminen ja sen tuoma työelämän joustavuus ja liikkuvuuden mahdollisuudet vähentävät sosioekonomista epätasa-arvoa kansalaisten välillä. Yhteiskunnan pitää myös taata, että kouluttautuminen on riittävän houkuttelevaa ja taloudellisesti kannattavaa. Opintojen jatkamisen ja lisäkouluttautumisen olennaisia esteitä ovat kodin ja opiskelun yhteensovittaminen sekä opiskelun aikaisen taloudellisen toimeentulon turvaaminen.