Julkinen velka ja alijäämä 

Päivitetty: 31.3.2016 - Seuraava päivitys: 30.9.2016
   
 
 
Jaa

Julkisyhteisöjen alijäämä 2,7 prosenttia ja velka 63,1 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2015

Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä oli 2,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2015. Alijäämä alitti näin EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen viitearvon, joka on kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkisyhteisöjen EDP-velka eli sulautettu bruttovelka sen sijaan nousi nyt 60 prosentin viitearvon yläpuolelle, ja oli 63,1 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2015.

Tilastojulkistus

Lähde:
Tilastokeskus/ Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka


Indikaattorin kuvaus

Julkisyhteisöjen velkaa tilastoidaan myös neljännesvuosittaisena aikasarjana. Aineistoon voi tutustua Tilastokeskuksen StatFin-tietokannassa.

Indikaattori kuvaa Suomen julkisen talouden tilaa EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen kriteerien perusteella. EU:n jäsenmaat raportoivat EU-komissiolle kahdesti vuodessa nk. EDP-alijäämä- ja velkatiedot, joita käytetään EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen yhteydessä arvioitaessa jäsenmaiden julkisen talouden tilaa. Raportointi on osa niin kutsuttua liiallisten alijäämien menettelyä (=Excessive Deficit Procedure, EDP).
 
Vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan jäsenvaltion julkisyhteisöjen alijäämä saa olla enintään kolme prosenttia ja velka enintään 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Eurostatin julkaisemat jäsenmaiden tiedot lasketaan yhdenmukaisilla EKT2010:een perustuvilla menetelmillä ja ne ovat siten vertailukelpoisia keskenään. Muiden OECD-maiden julkisen talouden vertailussa voi käyttää OECD:n lukuja, jotka perustuvat kansantalouden tilinpitojärjestelmän SNA:n mukaisiin määritelmiin.

Valtion velan ja alijäämän kehityksen tarkastelu tulee nähdä laajana julkisen talouden muodostamana kokonaisuutena, jossa otetaan huomioon talouskasvun suhdanteet, julkisen sektorin menojen ja tulojen välinen tasapaino sekä taloudellisen huoltosuhteen vakaus. Taloussuhdanteiden vaikutukset eivät kohdistu pelkästään taloussektoriin, vaan sen rinnalla pitää huomioida myös taloudenhoidon lukuiset sosiaaliset vaikutukset yhteiskunnassa.

Julkisen hallinnon talouspoliittisena tavoitteena on kestävän, työllisyyttä parantavan talouskasvun edistäminen ja valtiontalouden velkaantumisen vähentäminen. Tehokkaan talouspolitiikan valmistelu edellyttääkin monipuolista talouden kehityksen seurantaa, analysointia ja ennustamista. Tärkeänä osana tässä työssä on juuri velka ja alijäämä -indikaattoreiden analysointi osana muiden talouden kehitystä kuvaavien indikaattoreiden seurantaa.

* = ennakkotiedot