Teollisuuden suhdanteet 

Päivitetty: 10.5.2016 - Seuraava päivitys: 10.6.2016
   
 
 
Jaa

Teollisuustuotanto väheni maaliskuussa 1,7 prosenttia vuoden takaisesta

Koko teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2016 maaliskuussa 1,7 prosenttia pienempi kuin vuoden 2015 maaliskuussa. Tammi-maaliskuussa työpäiväkorjattu teollisuustuotanto väheni 0,5 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Kausitasoitettu tuotanto väheni maaliskuussa 1,7 prosenttia helmikuuhun verrattuna. Helmikuussa kausitasoitettu tuotanto kasvoi 2 prosenttia. Tammikuussa kausitasoitettu tuotanto väheni 2,3 prosenttia edelliseen kuukauteen verrattuna.

Päätoimialoista tuotanto kasvoi eniten kaivostoiminnassa, 17,8 prosenttia. Elintarviketeollisuuden tuotanto kasvoi maaliskuussa 3,2 prosenttia. Eniten tuotanto väheni kemianteollisuudessa, 9,7 prosenttia. Metalliteollisuuden tuotanto väheni maaliskuussa 1,5 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Maaliskuussa teollisuuden (C) kapasiteetin käyttöaste oli 81,8 prosenttia, joka oli 0,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Metsäteollisuuden kapasiteetista oli maaliskuussa käytössä 90,3 prosenttia eli 2,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2015 maaliskuussa. Metalliteollisuuden kapasiteetin käyttöaste oli maaliskuussa 82,6 prosenttia, joka oli 0,8 prosenttiyksikköä vuoden takaista pienempi.

Tilastojulkistus

Lähde:
Tilastokeskus / Teollisuustuotannon volyymi-indeksi


Indikaattorin kuvaus

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi kuvaa teollisuuden kiinteähintaisen tuotoksen suhteellista muutosta verrattuna tiettyyn perusajankohtaan (2005=100). Teollisuustuotannon volyymi-indeksi perustuu yrityksille ja toimipaikoille lähetettyyn kyselyyn, jossa tiedustellaan tuotannon määrä- tai arvotietoja kuukausittain.

Työpäiväkorjattu indeksi huomioi arkipäivien lukumäärän vaihtelusta aiheutuvat tekijät.
 
Teollisuuden suhdanteet vaikuttavat laajasti yhteiskunnan kasvuun ja talouden tasapainoon. Teollisuuden suhdannevaihtelut näkyvät työmarkkinoiden toimialakohtaisessa kehityksessä ja elinkeinorakenteen monipuolisuudessa, mikä puolestaan heijastuu investointien, rakentamisen ja työpaikkojen määrässä. Yleisen talouskehityksen lisäksi teollisuuden suhdanteet kuvastavat osaltaan myös työmarkkinoiden toimintaympäristön elinvoimaisuutta ja kilpailukykyisyyttä.

Tämän lisäksi teollisuuden kehityssuunnalla on heijastusvaikutuksia teollisuuden toimialakohtaiseen kasvuun, mikä näkyy muun muassa energian kulutuksen kehityksessä etenkin teollisuuden energiaintensiivisillä aloilla. Julkisen hallinnon tehtävänä on kannustaa kestävään ja energiatehokkaaseen yritystoimintaan sekä samalla taata yrityksille hyvät toimintaedellytykset kohtuullisen verotuksen sekä elinkeinoelämää aktivoivan ja kilpailukykyä edistävän poliittisen toiminnan avulla.