Teollisuuden suhdanteet 

Päivitetty: 10.3.2017 - Seuraava päivitys: 10.4.2017
   
 
 
Jaa

Teollisuustuotanto oli tammikuussa vuodentakaisella tasolla

Koko teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2017 tammikuussa samalla tasolla kuin vuoden 2016 tammikuussa. Tänä vuonna tammikuussa oli kaksi työpäivää enemmän kuin viime vuonna. Alkuperäinen tuotanto kasvoi tammikuussa 4,2 prosenttia vuodentakaisesta.

Kausitasoitettu tuotanto väheni tammi- ja joulukuussa 0,9 prosenttia edellisistä kuukausista. Marraskuussa tuotanto väheni 0,4 prosenttia.

Tammikuussa tuotanto kasvoi useilla päätoimialoilla. Eniten tuotanto kasvoi kaivostoiminnassa lähes 28 prosenttia. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotanto kasvoi 9,6 prosenttia. Kemianteollisuudessa tuotanto kasvoi tammikuussa 3,9 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Eniten väheni sähköntuotanto, 7,8 prosenttia. Elintarviketeollisuuden tuotanto väheni tammikuussa 1,4 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Tammikuussa teollisuuden (C) kapasiteetin käyttöaste oli 84,6 prosenttia, joka oli 5,7 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Metsäteollisuuden kapasiteetista oli tammikuussa käytössä 88,6 prosenttia eli 0,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuoden 2016 tammikuussa. Metalliteollisuuden kapasiteetin käyttöaste oli tammikuussa 86,8 prosenttia, joka oli 9,1 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin.

Tilastojulkistus

Lähde:
Tilastokeskus / Teollisuustuotannon volyymi-indeksi


Indikaattorin kuvaus

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi kuvaa teollisuuden kiinteähintaisen tuotoksen suhteellista muutosta verrattuna tiettyyn perusajankohtaan (2010=100). Teollisuustuotannon volyymi-indeksi perustuu yrityksille ja toimipaikoille lähetettyyn kyselyyn, jossa tiedustellaan tuotannon määrä- tai arvotietoja kuukausittain.

Työpäiväkorjattu indeksi huomioi arkipäivien lukumäärän vaihtelusta aiheutuvat tekijät. Teollisuuden suhdanteet vaikuttavat laajasti yhteiskunnan kasvuun ja talouden tasapainoon. Teollisuuden suhdannevaihtelut näkyvät työmarkkinoiden toimialakohtaisessa kehityksessä ja elinkeinorakenteen monipuolisuudessa, mikä puolestaan heijastuu investointien, rakentamisen ja työpaikkojen määrässä. Yleisen talouskehityksen lisäksi teollisuuden suhdanteet kuvastavat osaltaan myös työmarkkinoiden toimintaympäristön elinvoimaisuutta ja kilpailukykyisyyttä.

Tämän lisäksi teollisuuden kehityssuunnalla on heijastusvaikutuksia teollisuuden toimialakohtaiseen kasvuun, mikä näkyy muun muassa energian kulutuksen kehityksessä etenkin teollisuuden energiaintensiivisillä aloilla. Julkisen hallinnon tehtävänä on kannustaa kestävään ja energiatehokkaaseen yritystoimintaan sekä samalla taata yrityksille hyvät toimintaedellytykset kohtuullisen verotuksen sekä elinkeinoelämää aktivoivan ja kilpailukykyä edistävän poliittisen toiminnan avulla.