Teollisuuden suhdanteet 

Päivitetty: 10.1.2017 - Seuraava päivitys: 10.2.2017
   
 
 
Jaa

Teollisuustuotanto kasvoi marraskuussa 3,7 prosenttia vuoden takaisesta

Koko teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2016 marraskuussa 3,7 prosenttia suurempi kuin vuoden 2015 marraskuussa. Tammi-marraskuussa työpäiväkorjattu teollisuustuotanto kasvoi 2,3 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Kausitasoitettu tuotanto oli marras- ja lokakuussa edellisten kuukausien tasolla. Syyskuussa tuotanto kasvoi 2,7 prosenttia edelliseen kuukauteen verrattuna.

Tuotanto kasvoi kaikilla päätoimialoilla. Eniten tuotanto kasvoi kaivostoiminnassa, 25,3 prosenttia. Kemianteollisuudessa tuotanto kasvoi marraskuussa, 14,6 prosenttia. Sähkö-ja elektroniikkateollisuuden tuotanto kasvoi 13,5 prosenttia. Metsäteollisuuden tuotanto kasvoi 2,6 prosenttia. Metalliteollisuuden tuotanto kasvoi marraskuussa 1,4 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Marraskuussa teollisuuden (C) kapasiteetin käyttöaste oli 83,2 prosenttia, joka oli 1,9 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Metsäteollisuuden kapasiteetista oli marraskuussa käytössä 90,3 prosenttia eli 0,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2015 marraskuussa. Metalliteollisuuden kapasiteetin käyttöaste oli marraskuussa 84,4 prosenttia, joka oli 1,8 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin.

Tilastojulkistus

Lähde:
Tilastokeskus / Teollisuustuotannon volyymi-indeksi


Indikaattorin kuvaus

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi kuvaa teollisuuden kiinteähintaisen tuotoksen suhteellista muutosta verrattuna tiettyyn perusajankohtaan (2010=100). Teollisuustuotannon volyymi-indeksi perustuu yrityksille ja toimipaikoille lähetettyyn kyselyyn, jossa tiedustellaan tuotannon määrä- tai arvotietoja kuukausittain.

Työpäiväkorjattu indeksi huomioi arkipäivien lukumäärän vaihtelusta aiheutuvat tekijät. Teollisuuden suhdanteet vaikuttavat laajasti yhteiskunnan kasvuun ja talouden tasapainoon. Teollisuuden suhdannevaihtelut näkyvät työmarkkinoiden toimialakohtaisessa kehityksessä ja elinkeinorakenteen monipuolisuudessa, mikä puolestaan heijastuu investointien, rakentamisen ja työpaikkojen määrässä. Yleisen talouskehityksen lisäksi teollisuuden suhdanteet kuvastavat osaltaan myös työmarkkinoiden toimintaympäristön elinvoimaisuutta ja kilpailukykyisyyttä.

Tämän lisäksi teollisuuden kehityssuunnalla on heijastusvaikutuksia teollisuuden toimialakohtaiseen kasvuun, mikä näkyy muun muassa energian kulutuksen kehityksessä etenkin teollisuuden energiaintensiivisillä aloilla. Julkisen hallinnon tehtävänä on kannustaa kestävään ja energiatehokkaaseen yritystoimintaan sekä samalla taata yrityksille hyvät toimintaedellytykset kohtuullisen verotuksen sekä elinkeinoelämää aktivoivan ja kilpailukykyä edistävän poliittisen toiminnan avulla.