Teollisuuden suhdanteet 

Päivitetty: 8.9.2017 - Seuraava päivitys: 10.10.2017
   
 
 
Jaa

Teollisuustuotanto kasvoi heinäkuussa 2,7 prosenttia vuodentakaisesta

Koko teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2017 heinäkuussa 2,7 prosenttia suurempi kuin vuoden 2016 heinäkuussa. Tammi-heinäkuussa työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi 2,6 prosenttia vuodentakaisesta.

Kausitasoitettu tuotanto kasvoi heinäkuussa 0,4 prosenttia edellisestä kuukaudesta. Kesäkuussa tuotanto väheni 0,7 prosenttia toukokuusta. Toukokuussa kausitasoitettu tuotanto kasvoi 2 prosenttia huhtikuusta.

Heinäkuussa tuotanto kasvoi useilla päätoimialoilla. Eniten tuotanto kasvoi kaivostoiminnassa lähes 38 prosenttia. Metsäteollisuuden tuotanto kasvoi 3,6 prosenttia. Metalliteollisuuden tuotanto kasvoi 3 prosenttia. Kemianteollisuudessa tuotanto kasvoi 2,2 prosenttia vuodentakaisesta. Eniten tuotanto väheni sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa, 4,2 prosenttia.

Heinäkuussa teollisuuden (C) kapasiteetin käyttöaste oli 76,2 prosenttia, joka oli 1,8 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Metsäteollisuuden kapasiteetista oli heinäkuussa käytössä 87,5 prosenttia eli 1,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2016 heinäkuussa. Metalliteollisuuden kapasiteetin käyttöaste oli heinäkuussa 74,8 prosenttia, joka oli 3,1 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin.

Tilastojulkistus

Lähde:
Tilastokeskus / Teollisuustuotannon volyymi-indeksi


Indikaattorin kuvaus

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi kuvaa teollisuuden kiinteähintaisen tuotoksen suhteellista muutosta verrattuna tiettyyn perusajankohtaan (2010=100). Teollisuustuotannon volyymi-indeksi perustuu yrityksille ja toimipaikoille lähetettyyn kyselyyn, jossa tiedustellaan tuotannon määrä- tai arvotietoja kuukausittain.

Työpäiväkorjattu indeksi huomioi arkipäivien lukumäärän vaihtelusta aiheutuvat tekijät. Teollisuuden suhdanteet vaikuttavat laajasti yhteiskunnan kasvuun ja talouden tasapainoon. Teollisuuden suhdannevaihtelut näkyvät työmarkkinoiden toimialakohtaisessa kehityksessä ja elinkeinorakenteen monipuolisuudessa, mikä puolestaan heijastuu investointien, rakentamisen ja työpaikkojen määrässä. Yleisen talouskehityksen lisäksi teollisuuden suhdanteet kuvastavat osaltaan myös työmarkkinoiden toimintaympäristön elinvoimaisuutta ja kilpailukykyisyyttä.

Tämän lisäksi teollisuuden kehityssuunnalla on heijastusvaikutuksia teollisuuden toimialakohtaiseen kasvuun, mikä näkyy muun muassa energian kulutuksen kehityksessä etenkin teollisuuden energiaintensiivisillä aloilla. Julkisen hallinnon tehtävänä on kannustaa kestävään ja energiatehokkaaseen yritystoimintaan sekä samalla taata yrityksille hyvät toimintaedellytykset kohtuullisen verotuksen sekä elinkeinoelämää aktivoivan ja kilpailukykyä edistävän poliittisen toiminnan avulla.