Teollisuuden suhdanteet 

Päivitetty: 10.5.2017 - Seuraava päivitys: 9.6.2017
   
 
 
Jaa

Teollisuustuotanto kasvoi maaliskuussa 2,6 prosenttia vuodentakaisesta

Koko teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2017 maaliskuussa 2,6 prosenttia suurempi kuin vuoden 2016 maaliskuussa. Tänä vuonna maaliskuussa oli kaksi työpäivää enemmän kuin viime vuonna. Alkuperäinen tuotanto kasvoi maaliskuussa 6,5 prosenttia vuodentakaisesta. Tammi-maaliskuussa työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi 1,6 prosenttia vuodentakaisesta.

Kausitasoitettu tuotanto kasvoi maaliskuussa 0,7 prosenttia edellisestä kuukaudesta. Helmikuussa tuotanto väheni 0,5 prosenttia edellisestä kuukaudesta ja tammikuussa tuotanto samalla tasolla kuin joulukuussa.

Maaliskuussa tuotanto kasvoi useilla päätoimialoilla. Eniten tuotanto kasvoi kaivostoiminnassa, 15,2 prosenttia. Kemianteollisuudessa tuotanto kasvoi 10,7 prosenttia. Metalliteollisuuden tuotanto kasvoi vuodentakaisesta 1,9 prosenttia. Metsäteollisuuden tuotanto kasvoi 1,2 prosenttia edellisestä vuodesta. Sähköteollisuudessa tuotanto laski 3,5 prosenttia.

Maaliskuussa teollisuuden (C) kapasiteetin käyttöaste oli 84,4 prosenttia, joka oli 2,6 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Metsäteollisuuden kapasiteetista oli maaliskuussa käytössä 92,5 prosenttia eli 2,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2016 maaliskuussa. Metalliteollisuuden kapasiteetin käyttöaste oli maaliskuussa 85,1 prosenttia, joka oli 3,2 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin.

Tilastojulkistus

Lähde:
Tilastokeskus / Teollisuustuotannon volyymi-indeksi


Indikaattorin kuvaus

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi kuvaa teollisuuden kiinteähintaisen tuotoksen suhteellista muutosta verrattuna tiettyyn perusajankohtaan (2010=100). Teollisuustuotannon volyymi-indeksi perustuu yrityksille ja toimipaikoille lähetettyyn kyselyyn, jossa tiedustellaan tuotannon määrä- tai arvotietoja kuukausittain.

Työpäiväkorjattu indeksi huomioi arkipäivien lukumäärän vaihtelusta aiheutuvat tekijät. Teollisuuden suhdanteet vaikuttavat laajasti yhteiskunnan kasvuun ja talouden tasapainoon. Teollisuuden suhdannevaihtelut näkyvät työmarkkinoiden toimialakohtaisessa kehityksessä ja elinkeinorakenteen monipuolisuudessa, mikä puolestaan heijastuu investointien, rakentamisen ja työpaikkojen määrässä. Yleisen talouskehityksen lisäksi teollisuuden suhdanteet kuvastavat osaltaan myös työmarkkinoiden toimintaympäristön elinvoimaisuutta ja kilpailukykyisyyttä.

Tämän lisäksi teollisuuden kehityssuunnalla on heijastusvaikutuksia teollisuuden toimialakohtaiseen kasvuun, mikä näkyy muun muassa energian kulutuksen kehityksessä etenkin teollisuuden energiaintensiivisillä aloilla. Julkisen hallinnon tehtävänä on kannustaa kestävään ja energiatehokkaaseen yritystoimintaan sekä samalla taata yrityksille hyvät toimintaedellytykset kohtuullisen verotuksen sekä elinkeinoelämää aktivoivan ja kilpailukykyä edistävän poliittisen toiminnan avulla.