Teollisuuden suhdanteet 

Päivitetty: 10.6.2016 - Seuraava päivitys: 8.7.2016
   
 
 
Jaa

Teollisuustuotanto kasvoi huhtikuussa 2,1 prosenttia vuoden takaisesta


Koko teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2016 huhtikuussa 2,1 prosenttia suurempi kuin vuoden 2015 huhtikuussa. Tammi-huhtikuussa työpäiväkorjattu teollisuustuotanto kasvoi 0,3 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Kausitasoitettu tuotanto kasvoi huhtikuussa 1,8 prosenttia maaliskuuhun verrattuna. Maaliskuussa kausitasoitettu tuotanto väheni 1,8 prosenttia. Helmikuussa kausitasoitettu tuotanto kasvoi 1,9 prosenttia edelliseen kuukauteen verrattuna.

Päätoimialoista tuotanto kasvoi eniten kaivostoiminnassa, 14,5 prosenttia. Kemianteollisuuden tuotanto kasvoi huhtikuussa 6,6 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Elintarviketeollisuuden tuotanto kasvoi huhtikuussa 2,7 prosenttia. Päätoimialoista tuotanto väheni ainoastaan metsäteollisuudessa, jonka tuotanto väheni 1,9 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Huhtikuussa teollisuuden (C) kapasiteetin käyttöaste oli 83,4 prosenttia, joka oli 2,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Metsäteollisuuden kapasiteetista oli huhtikuussa käytössä 90 prosenttia eli 0,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2015 huhtikuussa. Metalliteollisuuden kapasiteetin käyttöaste oli huhtikuussa 85 prosenttia, joka oli 2,6 prosenttiyksikköä vuoden takaista suurempi.

Lähde:
Tilastokeskus / Teollisuustuotannon volyymi-indeksi


Indikaattorin kuvaus

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi kuvaa teollisuuden kiinteähintaisen tuotoksen suhteellista muutosta verrattuna tiettyyn perusajankohtaan (2005=100). Teollisuustuotannon volyymi-indeksi perustuu yrityksille ja toimipaikoille lähetettyyn kyselyyn, jossa tiedustellaan tuotannon määrä- tai arvotietoja kuukausittain.

Työpäiväkorjattu indeksi huomioi arkipäivien lukumäärän vaihtelusta aiheutuvat tekijät.
 
Teollisuuden suhdanteet vaikuttavat laajasti yhteiskunnan kasvuun ja talouden tasapainoon. Teollisuuden suhdannevaihtelut näkyvät työmarkkinoiden toimialakohtaisessa kehityksessä ja elinkeinorakenteen monipuolisuudessa, mikä puolestaan heijastuu investointien, rakentamisen ja työpaikkojen määrässä. Yleisen talouskehityksen lisäksi teollisuuden suhdanteet kuvastavat osaltaan myös työmarkkinoiden toimintaympäristön elinvoimaisuutta ja kilpailukykyisyyttä.

Tämän lisäksi teollisuuden kehityssuunnalla on heijastusvaikutuksia teollisuuden toimialakohtaiseen kasvuun, mikä näkyy muun muassa energian kulutuksen kehityksessä etenkin teollisuuden energiaintensiivisillä aloilla. Julkisen hallinnon tehtävänä on kannustaa kestävään ja energiatehokkaaseen yritystoimintaan sekä samalla taata yrityksille hyvät toimintaedellytykset kohtuullisen verotuksen sekä elinkeinoelämää aktivoivan ja kilpailukykyä edistävän poliittisen toiminnan avulla.