Rakentaminen 

Päivitetty: 25.11.2016 - Seuraava päivitys: 22.12.2016
   
 
 
Jaa

Rakennustuotannon volyymi tasaisessa kasvussa

Volyymi eli käynnissä olevan rakennustuotannon kiinteähintainen arvo kasvoi heinä-syyskuussa 10,2 prosenttia vuodentakaisesta. Asuinrakentamisen volyymi kasvoi ajanjaksolla 6,2 prosenttia ja muun kuin asuinrakentamisen volyymi 13,5 prosenttia. Rakennushankkeita aloitettiin samaan aikaan tilavuudella mitattuna 3,6 prosenttia ja asuinrakennushankkeita 19,9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Tilastojulkistus

Lähde:
Tilastokeskus / Rakennus- ja asuntotuotanto


Indikaattorin kuvaus

Indikaattori kuvaa kotimaan uudisrakentamisen kiinteähintaisen arvon muutosta vertailuajankohtaan, indeksin perusvuoteen nähden. Uudisrakentamiseksi katsotaan rakennusluvanvarainen uudisrakentaminen ja rakennusten laajentaminen.

Talouden ja teollisuuden suhdanteiden vaihtelut näkyvät laajasti rakentamisen määrän kehityksessä. Toimialoittainen kehitys ja elinkeinoelämän muuttuvat rakenteet vaikuttavat suoraan yritysten ja julkisen sektorin rakentamishalukkuuteen ja uusien rakennushankkeiden suunnitteluun. Talouden epävakauden ja tuotannon laskun seurauksena investointien ja teollisuuden panostusten, kuten uudisrakentamisen määrä myös laskee. Investointien lisäksi rakentamisen kasvuun (tai vähenemiseen) vaikuttavat korkojen ja inflaation kehitys. Rakentamisen taloudelliset vaikutukset eivät rajaudu vain rakennusalan ja sen työpaikkojen kehitykseen, vaan rakentamisen volyymi heijastuu laajalti kansantalouden tilaan ja elinkeinoelämän kysynnän ja kasvun ennusteisiin.

Julkisella hallinnolla on keskeinen rooli rakennusalan ja rakentamisen volyymin kehitykseen. Sen lisäksi, että julkinen sektori on merkittävä uudisrakentamisen rahoittaja, julkinen sektori myös ohjaa ja sääntelee rakentamisen olosuhteita lainsäädännön, verotuksen ja kaavoituksen avulla. Julkisen sektorin keskeistä roolia rakennushankkeiden suunnittelussa ja valmistelussa on perusteltu sillä, että uudisrakentamisen volyymilla ja rakentamisen kohdentumisella on monialaiset heijastusvaikutukset työllisyysasteeseen, uusien investointien kohdentamiseen ja kaupunkirakenteen kehitykseen yhteiskunnassa.

Uudisrakentaminen jakautuu asuntotuotantoon ja teollisuuden rakentamisen osalta varasto- ja teollisuusrakentamiseen sekä liike- ja toimistorakentamiseen. Rakentamisen eri sektorit tulee myös huomioida erilaisine painotuksineen rakennuspolitiikkaa suunniteltaessa. Julkisen hallinnon tulee tukea ja aktivoida kestävästi etenkin kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista, minkä lisäksi hallinnon tulee taata asumisen tukijärjestelmien tehokkuus ja oikeudenmukainen kohdentuminen.

Rakentamisen mittareiden tarkastelussa tulee kiinnittää huomiota rakentamisen volyymin kasvun lisäksi myös lukuisiin rakennuspolitiikan sosiaalipoliittisiin vaikutuksiin, joiden lisäksi rakentamisen suunnittelu heijastuu rakennuskannan moninaisuuteen, asuntojen hintakehitykseen sekä asuinalueiden palveluihin, infrastruktuuriin ja elinvoimaisuuteen. Rakentamisella on kauaskantoisia ympäristö- ja aluepoliittisia vaikutuksia, mikä luo haasteita rakennussuunnittelun koordinointiin ja kehittämiseen. Rakentamisessa on suuria alueellisia eroja Suomessa, mikä vaikuttaa keskeisesti kaupunkikeskittymien kasvuun ja vastaavasti periferioiden infrastruktuurin ja kaupunkirakenteen olosuhteisiin. Hallinnon tavoitteena onkin kehittää tulevaisuudessa kestäviä ja asukkaita palvelevia asuinympäristöjä ja samalla taata hyvät asumisen edellytykset ympäri Suomen.