Toimialoittainen kehitys 

Päivitetty: 6.9.2016 - Seuraava päivitys: 2.12.2016
   
 
 
Jaa
Kaikkien toimialojen yhteenlasketun arvonlisäyksen volyymi kasvoi 0,1 prosenttia sekä edellisestä neljänneksestä että vuodentakaisesta.

Alkutuotannon eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäyksen volyymi kasvoi 2016 toisella neljänneksellä 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,5 prosenttia vuodentakaisesta. Maatalouden arvonlisäys pieneni 0,8 prosenttia vuodentakaisesta, mutta metsätalous kasvoi 3,3 prosenttia 2015 toisen neljänneksen tasolta.

Teollisuustoimialojen arvonlisäys kasvoi huhti-kesäkuussa 1,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja pysyi vuodentakaisella tasollaan. Kaivostoiminta ja louhinta, joiden osuus teollisuustoimialojen arvonlisäyksestä on tosin varsin pieni, kasvoi jopa 44,1 prosenttia vuodentakaisesta. Tehdasteollisuuden tuotanto kasvoi 1,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 0,1 prosenttia 2015 toiseen neljännekseen verrattuna. Sen alatoimialoista metsäteollisuuden volyymi kasvoi 0,2 prosenttia vuodentakaisesta, mutta kemianteollisuuden tuotannon volyymi supistui 6,9 prosenttia ja metalliteollisuuden (pl. sähkö- ja elektroniikkateollisuus) volyymi 1,4 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden arvonlisäyksen volyymi pieneni 2,7 prosenttia vuodentakaisesta.

Rakentamisen toimiala kasvoi huhti-kesäkuussa 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 4,1 prosenttia vuodentakaisesta. Erityisesti talonrakentaminen jatkoi voimakasta kasvuaan.

Palvelutoimialojen arvonlisäys kasvoi edellisen neljänneksen tasolta 0,3 prosenttia mutta pieneni 0,2 prosenttia vuodentakaisesta. Vuotta aiempaan verrattuna yksityisten palveluiden arvonlisäys kasvoi 1,1 prosenttia, mutta julkisten palveluiden arvonlisäys pieneni 2,0 prosenttia..

Kaupan arvonlisäys oli 0,6 prosenttia suurempi kuin edellisellä neljänneksellä ja 3,8 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Erityisen vilkkaasti on käynyt jo vuoden ajan autokauppa, joka kasvoi huhti-kesäkuussa jopa 4,3 prosenttia edellisen ja 12,7 prosenttia vuodentakaisen neljänneksen tasolta. Tukkukauppa kasvoi 3,2 prosenttia ja vähittäiskauppa 2,9 prosenttia vuodentakaisesta. Liike-elämän palvelut (toimialat M ja N) kasvoivat 2,4 prosenttia edellisestä ja 8,9 prosenttia vuodentakaisesta neljänneksestä.

Lähde:
Tilastokeskus / Neljännesvuositilinpito


Indikaattorin kuvaus

Kansantalouden neljännesvuositilinpito kuvaa systemaattisesti Suomen taloutta samoin käsittein ja määritelmin kuin vuositilinpito, mutta aggregoidummalla tasolla. Tiedoista ilmenee mm. miten Suomen bruttokansantuote on kehittynyt vuosineljänneksittäin, mitkä toimialat ovat kasvaneet ja kuinka paljon, onko tuotantoa kasvattanut esimerkiksi vienti vai investoinnit, miten kotitalouksien kulutus on muuttunut edellisestä neljänneksestä ja paljonko palkat ovat nousseet viime vuodesta.

Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot.

Volyymi tarkoittaa hintamuutoksista puhdistettua tietoa. Viitevuoden 2010 hintaiset volyymit on ilmaistu suhteessa vuoden 2010 käypähintaiseen (euromääräiseen) tasoon.
 
Toimialoittaisen kehityksen tarkastelun avulla voidaan analysoida kattavasti talouden ja teollisuuden suhdanteiden kehitysnäkymiä ja kasvuennusteita. Toimialakohtainen indikaattori tuottaakin tärkeää tietoa työpaikkojen ja työllisyyden kasvusta, elinkeinoelämän rakenteen elinvoimaisuudesta sekä yritystoiminnan ja työpaikkojen alueellisista eroista. Toimialamittareiden tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää niin työ- ja elinkeinopolitiikan suunnittelussa kuin koulutuksen ja tutkimustoiminnan kohdentamisessa.

Julkisen hallinnon tavoitteena on ylläpitää korkeaa työllisyysastetta ja laaja toimialoittaista työllisyyttä. Eri toimialojen ja työpaikkojen väliset suuret alueelliset erot ja työmarkkinoiden rakenteelliset haasteet edellyttävät tulevaisuudessa työelämän joustavuutta edistäviä toimia, työn ja koulutuksen tehokkaampaa yhteensovittamista sekä kestävästi suunnattuja panostuksia ja investointeja uusille, kehittyville aloille.