Toimialoittainen kehitys 

Päivitetty: 1.9.2017 - Seuraava päivitys: 1.12.2017
   
 
 
Jaa

Kaikkien toimialojen yhteenlasketun arvonlisäyksen volyymi kasvoi 0,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 3,9 prosenttia vuodentakaisesta.

Alkutuotannon, eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäyksen volyymi pieneni toisella neljänneksellä 2,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä mutta kasvoi 1,2 prosenttia vuodentakaisesta. Maatalouden arvonlisäyksen volyymi kasvoi 1,4 prosenttia ja metsätalouden volyymi 0,6 prosenttia vuodentakaisesta.

Teollisuustoimialojen yhteenlaskettu arvonlisäys kasvoi toisella vuosineljänneksellä 4,0 prosenttia vuodentakaisesta mutta väheni 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Tehdasteollisuuden tuotanto supistui 1,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä mutta oli 4,9 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Erityisen paljon kasvoi metalliteollisuuden (pl. sähkö- ja elektroniikkateollisuus) tuotannon volyymi, joka oli huhti-kesäkuussa 8,1 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin, sekä kemianteollisuuden toimialat, joiden tuotannon volyymi oli 8,7 prosenttia vuodentakaista korkeammalla tasolla.

Rakentamisen toimiala kasvoi huhti-kesäkuussa 1,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 9,1 prosenttia vuodentakaisesta.

Palvelutoimialojen volyymi kasvoi 0,4 prosenttia edellisen neljänneksen tasolta ja 3,1 prosenttia vuodentakaisesta. Vuodentakaiseen verrattuna yksityisten palveluiden arvonlisäys kasvoi 3,5 prosenttia ja julkisten palveluiden arvonlisäys 2,0 prosenttia.

Kaupan volyymi pieneni 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä mutta kasvoi 2,0 prosenttia vuodentakaisesta. Autokaupan kasvu tasaantui kaksi vuotta jatkuneen erityisen voimakkaan kasvuvaiheen jälkeen, mutta arvonlisäyksen muutos vuodentakaisesta oli edelleen selvästi positiivinen 2,3 prosenttia. Tukkukauppa väheni 1,4 prosenttia mutta vähittäiskauppa kasvoi 2,6 prosenttia vuodentakaisesta.


Lähde:
Tilastokeskus / Neljännesvuositilinpito


Indikaattorin kuvaus

Kansantalouden neljännesvuositilinpito kuvaa systemaattisesti Suomen taloutta samoin käsittein ja määritelmin kuin vuositilinpito, mutta aggregoidummalla tasolla. Tiedoista ilmenee mm. miten Suomen bruttokansantuote on kehittynyt vuosineljänneksittäin, mitkä toimialat ovat kasvaneet ja kuinka paljon, onko tuotantoa kasvattanut esimerkiksi vienti vai investoinnit, miten kotitalouksien kulutus on muuttunut edellisestä neljänneksestä ja paljonko palkat ovat nousseet viime vuodesta.

Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot.

Volyymi tarkoittaa hintamuutoksista puhdistettua tietoa. Viitevuoden 2010 hintaiset volyymit on ilmaistu suhteessa vuoden 2010 käypähintaiseen (euromääräiseen) tasoon.

Toimialoittaisen kehityksen tarkastelun avulla voidaan analysoida kattavasti talouden ja teollisuuden suhdanteiden kehitysnäkymiä ja kasvuennusteita. Toimialakohtainen indikaattori tuottaakin tärkeää tietoa työpaikkojen ja työllisyyden kasvusta, elinkeinoelämän rakenteen elinvoimaisuudesta sekä yritystoiminnan ja työpaikkojen alueellisista eroista. Toimialamittareiden tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää niin työ- ja elinkeinopolitiikan suunnittelussa kuin koulutuksen ja tutkimustoiminnan kohdentamisessa.

Julkisen hallinnon tavoitteena on ylläpitää korkeaa työllisyysastetta ja laaja toimialoittaista työllisyyttä. Eri toimialojen ja työpaikkojen väliset suuret alueelliset erot ja työmarkkinoiden rakenteelliset haasteet edellyttävät tulevaisuudessa työelämän joustavuutta edistäviä toimia, työn ja koulutuksen tehokkaampaa yhteensovittamista sekä kestävästi suunnattuja panostuksia ja investointeja uusille, kehittyville aloille.