Toimialoittainen kehitys 

Päivitetty: 29.2.2016 - Seuraava päivitys: 3.6.2016
   
 
 
Jaa
Kansantalouden arvonlisäyksen yhteenlaskettu volyymi pieneni neljännellä neljänneksellä 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2015 arvonlisäystä kertyi 0,4 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Euromääräisesti tarkasteltuna arvonlisäys kasvoi lähinnä yksityisissä palveluissa. Teollisuustoimialoista vain metsäteollisuudessa ja metalliteollisuudessa (pl. sähkö- ja elektroniikkateollisuus) arvonlisäys oli käyvin hinnoin laskettuna suurempi kuin vuonna 2014.

Alkutuotannon, eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäyksen volyymi väheni loka-joulukuussa 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Koko vuonna 2015 alkutuotanto väheni 0,1 prosenttia. Maatalouden tuotanto kasvoi volyymiltaan 2,0 prosenttia, mutta metsätalouden tuotanto supistui 1,0 prosenttia. Käyvin hinnoin tarkasteltuna myös maatalouden arvonlisäys pieneni huomattavasti hintojen laskun seurauksena.

Teollisuuden (toimialat B-E) arvonlisäys kasvoi neljännellä neljänneksellä 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Koko vuonna teollisuuden tuotanto supistui 0,6 prosenttia. Eniten arvonlisäys pieneni sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa, 2,6 prosenttia. Muun metalliteollisuuden tuotanto sen sijaan kasvoi 1,1 prosenttia. Muilla teollisuuden aloilla tuotannon volyymi supistui.

Rakentamisessa arvonlisäyksen volyymi kasvoi loka-joulukuussa 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Koko vuonna 2015 rakentamisen volyymi kasvoi lievästi, 0,2 prosenttia. Talonrakentaminen supistui hieman, mutta maa- ja vesirakentaminen kasvoi selvästi.

Palvelutoimialojen arvonlisäyksen volyymi pieneni loka-joulukuussa 0,2 prosenttia.

Koko vuonna 2015 palvelutoimialat kokonaisuutena kasvoivat hieman, 0,6 prosenttia. Yksityiset palvelut kasvoivat 1,8 prosenttia, mutta julkiset palvelut vähenivät 2,1 prosenttia. Merkittävintä kasvu oli informaatio- ja viestintätoimialoilla, 4,9 prosenttia, sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa, 3,8 prosenttia. Arvonlisäys pieneni eniten julkisessa hallinnossa ja koulutuksessa sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa, 1,3 prosenttia. Myös kaupan arvonlisäys pieneni huolimatta autokaupan piristymisestä.

Lähde:
Tilastokeskus / Neljännesvuositilinpito


Indikaattorin kuvaus

Kansantalouden neljännesvuositilinpito kuvaa systemaattisesti Suomen taloutta samoin käsittein ja määritelmin kuin vuositilinpito, mutta aggregoidummalla tasolla. Tiedoista ilmenee mm. miten Suomen bruttokansantuote on kehittynyt vuosineljänneksittäin, mitkä toimialat ovat kasvaneet ja kuinka paljon, onko tuotantoa kasvattanut esimerkiksi vienti vai investoinnit, miten kotitalouksien kulutus on muuttunut edellisestä neljänneksestä ja paljonko palkat ovat nousseet viime vuodesta.

Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot.

Volyymi tarkoittaa hintamuutoksista puhdistettua tietoa. Viitevuoden 2010 hintaiset volyymit on ilmaistu suhteessa vuoden 2010 käypähintaiseen (euromääräiseen) tasoon.
 
Toimialoittaisen kehityksen tarkastelun avulla voidaan analysoida kattavasti talouden ja teollisuuden suhdanteiden kehitysnäkymiä ja kasvuennusteita. Toimialakohtainen indikaattori tuottaakin tärkeää tietoa työpaikkojen ja työllisyyden kasvusta, elinkeinoelämän rakenteen elinvoimaisuudesta sekä yritystoiminnan ja työpaikkojen alueellisista eroista. Toimialamittareiden tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää niin työ- ja elinkeinopolitiikan suunnittelussa kuin koulutuksen ja tutkimustoiminnan kohdentamisessa.

Julkisen hallinnon tavoitteena on ylläpitää korkeaa työllisyysastetta ja laaja toimialoittaista työllisyyttä. Eri toimialojen ja työpaikkojen väliset suuret alueelliset erot ja työmarkkinoiden rakenteelliset haasteet edellyttävät tulevaisuudessa työelämän joustavuutta edistäviä toimia, työn ja koulutuksen tehokkaampaa yhteensovittamista sekä kestävästi suunnattuja panostuksia ja investointeja uusille, kehittyville aloille.