Toimialoittainen kehitys 

Päivitetty: 1.3.2017 - Seuraava päivitys: 1.6.2017
   
 
 
Jaa

Kansantalouden arvonlisäyksen yhteenlaskettu volyymi kasvoi neljännellä neljänneksellä 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2016 arvonlisäystä kertyi 1,3 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Euromääräisesti tarkasteltuna arvonlisäys kasvoi rakentamisessa, etenkin talonrakentamisessa, sekä yksityisissä palveluissa. Teollisuustoimialoista vuonna 2016 selvää kasvua oli käyvin hinnoin tarkasteltuna kaivostoiminnassa, metsä- ja kemianteollisuudessa sekä energia-, vesi- ja jätehuollossa.

Alkutuotannon, eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäyksen volyymi kasvoi loka-joulukuussa 3,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Koko vuonna 2016 alkutuotanto kasvoi 0,6 prosenttia. Maatalouden tuotanto väheni volyymiltaan 3,7 prosenttia mutta kasvoi käyvin hinnoin tarkasteltuna 2,0 prosenttia. Metsätalouden tuotannon volyymi kasvoi 1,9 prosenttia.

Teollisuuden (toimialat B–E) arvonlisäys väheni neljännellä neljänneksellä 1,0 prosenttia edellisestä neljänneksestä mutta kasvoi 0,6 prosenttia vuodentakaisesta.

Koko vuoden teollisuuden tuotanto kasvoi 1,0 prosenttia. Arvonlisäys pieneni sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa lähes kymmenen prosenttia. Muun metalliteollisuuden tuotanto sen sijaan kasvoi 2,0 prosenttia. Metsäteollisuus kasvoi 5,7 prosenttia ja kemianteollisuus 5,0 prosenttia.

Rakentamisessa arvonlisäyksen volyymi kasvoi loka-joulukuussa 1,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Koko vuonna 2016 rakentamisen volyymi kasvoi 6,9 prosenttia. Talonrakentaminen lisääntyi voimakkaasti, myös maa- ja vesirakentaminen kasvoi selvästi.

Palvelutoimialojen arvonlisäyksen volyymi kasvoi loka-joulukuussa 0,2 prosenttia.

Palvelutoimialat kokonaisuutena kasvoivat 2016 muita päätoimialoja vaisummin, 0,9 prosenttia. Yksityiset palvelut kasvoivat 1,8 prosenttia, mutta julkiset palvelut vähenivät 1,4 prosenttia. Merkittävintä kasvu oli liike-elämän palveluissa (toimialat M–N), jotka kasvoivat 7,6 prosenttia. Myös majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä kaupan toimialat kasvoivat selvästi, ja etenkin autokauppa kävi vilkkaasti. Arvonlisäys pieneni julkisessa hallinnossa, koulutuksessa sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa 1,9 prosenttia.


Lähde:
Tilastokeskus / Neljännesvuositilinpito


Indikaattorin kuvaus

Kansantalouden neljännesvuositilinpito kuvaa systemaattisesti Suomen taloutta samoin käsittein ja määritelmin kuin vuositilinpito, mutta aggregoidummalla tasolla. Tiedoista ilmenee mm. miten Suomen bruttokansantuote on kehittynyt vuosineljänneksittäin, mitkä toimialat ovat kasvaneet ja kuinka paljon, onko tuotantoa kasvattanut esimerkiksi vienti vai investoinnit, miten kotitalouksien kulutus on muuttunut edellisestä neljänneksestä ja paljonko palkat ovat nousseet viime vuodesta.

Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot.

Volyymi tarkoittaa hintamuutoksista puhdistettua tietoa. Viitevuoden 2010 hintaiset volyymit on ilmaistu suhteessa vuoden 2010 käypähintaiseen (euromääräiseen) tasoon.

Toimialoittaisen kehityksen tarkastelun avulla voidaan analysoida kattavasti talouden ja teollisuuden suhdanteiden kehitysnäkymiä ja kasvuennusteita. Toimialakohtainen indikaattori tuottaakin tärkeää tietoa työpaikkojen ja työllisyyden kasvusta, elinkeinoelämän rakenteen elinvoimaisuudesta sekä yritystoiminnan ja työpaikkojen alueellisista eroista. Toimialamittareiden tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää niin työ- ja elinkeinopolitiikan suunnittelussa kuin koulutuksen ja tutkimustoiminnan kohdentamisessa.

Julkisen hallinnon tavoitteena on ylläpitää korkeaa työllisyysastetta ja laaja toimialoittaista työllisyyttä. Eri toimialojen ja työpaikkojen väliset suuret alueelliset erot ja työmarkkinoiden rakenteelliset haasteet edellyttävät tulevaisuudessa työelämän joustavuutta edistäviä toimia, työn ja koulutuksen tehokkaampaa yhteensovittamista sekä kestävästi suunnattuja panostuksia ja investointeja uusille, kehittyville aloille.