Toimialoittainen kehitys 

Päivitetty: 3.6.2016 - Seuraava päivitys: 6.9.2016
   
 
 
Jaa
Kaikkien toimialojen yhteenlasketun arvonlisäyksen volyymi kasvoi 0,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,3 prosenttia vuodentakaisesta.Alkutuotannon, eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäyksen volyymi kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä 0,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 0,8 prosenttia vuodentakaisesta. Maatalouden arvonlisäyksen volyymi pieneni 1,2 prosenttia vuodentakaisesta, mutta metsätalous kasvoi 1,2 prosenttia 2015 ensimmäisen neljänneksen tasolta.

Teollisuustoimialojen arvonlisäys pieneni tammi-maaliskuussa edellisestä neljänneksestä 0,4 prosenttia. Tehdasteollisuuden tuotanto väheni 0,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja oli 1,3 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Erityisen paljon supistui sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotannon volyymi, joka oli 2016 ensimmäisellä neljänneksellä 6,8 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Metalliteollisuus (pl. sähkö- ja elektroniikkateollisuus) väheni 2,4 prosenttia vuodentakaisesta.

Rakentamisen toimiala kasvoi tammi-maaliskuussa 2,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja peräti 8,0 prosenttia vuodentakaisesta. Maa- ja vesirakentaminen jatkoi nyt jo yli vuoden kestänyttä kasvuaan, ja tammi-maaliskuussa myös talonrakentaminen kasvoi selvästi.

Palvelutoimialojen arvonlisäys pysyi edellisen neljänneksen tasolla ja kasvoi 0,1 prosenttia vuodentakaisesta. Vuodentakaiseen verrattuna yksityisten palveluiden arvonlisäys kasvoi 2,6 prosenttia, mutta julkisten palveluiden arvonlisäys pieneni 2,4 prosenttia.

Kaupan arvonlisäys oli 0,8 prosenttia suurempi kuin edellisellä neljänneksellä ja 2,3 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Erityisen vilkkaasti on käynyt jo vuoden 2015 jälkipuoliskolta lähtien autokauppa, joka kasvoi tammi-maaliskuussa 1,5 prosenttia edellisen neljänneksen ja 7,6 prosenttia vuodentakaisen neljänneksen tasolta. Tukkukauppa väheni 0,7 prosenttia mutta vähittäiskauppa kasvoi 1,3 prosenttia vuodentakaisesta.

Lähde:
Tilastokeskus / Neljännesvuositilinpito


Indikaattorin kuvaus

Kansantalouden neljännesvuositilinpito kuvaa systemaattisesti Suomen taloutta samoin käsittein ja määritelmin kuin vuositilinpito, mutta aggregoidummalla tasolla. Tiedoista ilmenee mm. miten Suomen bruttokansantuote on kehittynyt vuosineljänneksittäin, mitkä toimialat ovat kasvaneet ja kuinka paljon, onko tuotantoa kasvattanut esimerkiksi vienti vai investoinnit, miten kotitalouksien kulutus on muuttunut edellisestä neljänneksestä ja paljonko palkat ovat nousseet viime vuodesta.

Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot.

Volyymi tarkoittaa hintamuutoksista puhdistettua tietoa. Viitevuoden 2010 hintaiset volyymit on ilmaistu suhteessa vuoden 2010 käypähintaiseen (euromääräiseen) tasoon.
 
Toimialoittaisen kehityksen tarkastelun avulla voidaan analysoida kattavasti talouden ja teollisuuden suhdanteiden kehitysnäkymiä ja kasvuennusteita. Toimialakohtainen indikaattori tuottaakin tärkeää tietoa työpaikkojen ja työllisyyden kasvusta, elinkeinoelämän rakenteen elinvoimaisuudesta sekä yritystoiminnan ja työpaikkojen alueellisista eroista. Toimialamittareiden tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää niin työ- ja elinkeinopolitiikan suunnittelussa kuin koulutuksen ja tutkimustoiminnan kohdentamisessa.

Julkisen hallinnon tavoitteena on ylläpitää korkeaa työllisyysastetta ja laaja toimialoittaista työllisyyttä. Eri toimialojen ja työpaikkojen väliset suuret alueelliset erot ja työmarkkinoiden rakenteelliset haasteet edellyttävät tulevaisuudessa työelämän joustavuutta edistäviä toimia, työn ja koulutuksen tehokkaampaa yhteensovittamista sekä kestävästi suunnattuja panostuksia ja investointeja uusille, kehittyville aloille.