Toimialoittainen kehitys 

Päivitetty: 2.12.2016 - Seuraava päivitys: 1.3.2017
   
 
 
Jaa
Kaikkien toimialojen yhteenlasketun arvonlisäyksen volyymi kasvoi 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,2 prosenttia vuodentakaisesta.

Alkutuotannon eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäyksen volyymi pieneni 2016 kolmannella neljänneksellä 1,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,6 prosenttia vuodentakaisesta. Maatalouden arvonlisäys pysyi vuodentakaisella tasollaan, mutta metsätalous väheni 1,0 prosenttia 2015 kolmannesta neljänneksestä.

Teollisuustoimialojen arvonlisäys kasvoi heinä-syyskuussa 1,0 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 3,7 prosenttia 2015 kolmannen neljänneksen tasolta. Metsäteollisuuden tuotannon volyymi kasvoi 5,5 prosenttia ja kemianteollisuuden volyymi 7,6 prosenttia vuodentakaisesta. Metalliteollisuuden (pl. sähkö- ja elektroniikkateollisuus) volyymi kasvoi 4,2 prosenttia ja sähkö- ja elektroniikkateollisuuden volyymi 4,6 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna.

Rakentamisen toimiala kasvoi heinä-syyskuussa 1,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 3,7 prosenttia vuodentakaisesta.

Palvelutoimialojen arvonlisäys kasvoi 0,1 prosenttia edellisen neljänneksen tasolta ja 0,5 prosenttia vuodentakaisesta. Vuotta aiempaan verrattuna yksityisten palveluiden arvonlisäys kasvoi 1,5 prosenttia, mutta julkisten palveluiden arvonlisäys pieneni 1,8 prosenttia. Kaupan arvonlisäys oli 0,2 prosenttia pienempi kuin edellisellä neljänneksellä mutta 1,7 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Liike-elämän palvelut (toimialat M ja N) kasvoivat 6,2 prosenttia ja majoitus- ja ravitsemistoiminta 2,0 prosenttia vuodentakaisesta. Myös rahoitus- ja vakuutustoiminta kasvoi 3,2 prosenttia 2015 kolmannelta neljännekseltä. Sen sijaan julkinen hallinto, koulutus sekä terveys- ja sosiaalipalvelut vähenivät 2,1 prosenttia vuodentakaisesta.


Lähde:
Tilastokeskus / Neljännesvuositilinpito


Indikaattorin kuvaus

Kansantalouden neljännesvuositilinpito kuvaa systemaattisesti Suomen taloutta samoin käsittein ja määritelmin kuin vuositilinpito, mutta aggregoidummalla tasolla. Tiedoista ilmenee mm. miten Suomen bruttokansantuote on kehittynyt vuosineljänneksittäin, mitkä toimialat ovat kasvaneet ja kuinka paljon, onko tuotantoa kasvattanut esimerkiksi vienti vai investoinnit, miten kotitalouksien kulutus on muuttunut edellisestä neljänneksestä ja paljonko palkat ovat nousseet viime vuodesta.

Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot.

Volyymi tarkoittaa hintamuutoksista puhdistettua tietoa. Viitevuoden 2010 hintaiset volyymit on ilmaistu suhteessa vuoden 2010 käypähintaiseen (euromääräiseen) tasoon.

Toimialoittaisen kehityksen tarkastelun avulla voidaan analysoida kattavasti talouden ja teollisuuden suhdanteiden kehitysnäkymiä ja kasvuennusteita. Toimialakohtainen indikaattori tuottaakin tärkeää tietoa työpaikkojen ja työllisyyden kasvusta, elinkeinoelämän rakenteen elinvoimaisuudesta sekä yritystoiminnan ja työpaikkojen alueellisista eroista. Toimialamittareiden tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää niin työ- ja elinkeinopolitiikan suunnittelussa kuin koulutuksen ja tutkimustoiminnan kohdentamisessa.

Julkisen hallinnon tavoitteena on ylläpitää korkeaa työllisyysastetta ja laaja toimialoittaista työllisyyttä. Eri toimialojen ja työpaikkojen väliset suuret alueelliset erot ja työmarkkinoiden rakenteelliset haasteet edellyttävät tulevaisuudessa työelämän joustavuutta edistäviä toimia, työn ja koulutuksen tehokkaampaa yhteensovittamista sekä kestävästi suunnattuja panostuksia ja investointeja uusille, kehittyville aloille.