Kotitalouksien tulot 

Päivitetty: 3.3.2017 - Seuraava päivitys: 2.3.2018
   
 
 
Jaa

Sosioekonominen asema ja pienituloisuus

Pienituloisuus on yleisintä ei-työllisissä väestöryhmissä. Vähintään puolet vuodesta työttömänä olleilla pienituloisuus on kaikkein tavallisinta, sillä 38,1 prosenttia työttömistä oli pienituloisia vuonna 2015. Opiskelijoista vajaa kolmannes (29,7 %) oli pienituloisia. Eläkeläisten pienituloisuusaste on 13 prosenttia, mutta eläkeläisten kesken on eroja: useimmiten pienituloisia ovat entiset maatalousyrittäjät (31,1 %). Työssäkäyvistä ryhmistä pienituloisuutta kokevat erityisesti maatalousyrittäjät, kun palkansaajilla ja erityisesti ylemmillä toimihenkilöillä pienituloisuus on harvinaista.

Lähde:
Tilastokeskus / Tulonjakotilasto


Indikaattorin kuvaus

Indikaattori kuvaa kotitalouksien käytettävissä olevien rahatulojen jakautumista eri sosioekonomisten ryhmien kesken.

Käytettävissä olevat rahatulot saadaan, kun bruttotuloista vähennetään maksetut tulonsiirrot (välittömät verot, sosiaaliturvamaksut ja pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut). Tulot ovat kyseisen vuoden aikana kertyneet käytettävissä olevat tulot yhteensä.

Ekvivalentti tulo saadaan jakamalla kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kotitalouden kulutusyksiköiden määrällä. Kulutusyksikköasteikossa kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut yli 13-vuotiaat henkilöt saavat painon 0,5 ja lapset (0–13-vuotiaat) saavat painon 0,3. Kulutusyksikköä kohti lasketuilla tuloilla ja kulutusmenoilla voidaan verrata kooltaan ja rakenteeltaan erilaisia kotitalouksia toisiinsa.

Kotitalouden sosioekonominen asema määräytyy talouden viitehenkilön mukaan.

Mediaani on paljon käytetty keskiluku, joka ilmoittaa jakauman tyypillisen arvon. Kun tulonsaajat asetetaan tulojen mukaan suuruusjärjestykseen, mediaanitulo on keskimmäisen tulonsaajan tulo. Keskimmäisen tulosaajan kummallekin puolelle jää yhtä monta tulonsaajaa. Mediaani ei ole yhtä herkkä poikkeaville äärihavainnoille kuin aritmeettinen keskiarvo.