Lastensuojelu 

Päivitetty: 13.11.2014 - Seuraava päivitys: 27.11.2015
   
 
 
Jaa

Lasten kiireellisiä sijoituksia tehdään yhä enemmän

Kiireellisesti sijoitettujen lasten määrät ovat kasvaneet ja kasvu on voimistunut viime vuosina. Vuonna 2013 kiireellisesti sijoitettujen määrä kasvoi 6,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus oli 1,4 prosenttia väestön 0–17 -vuotiaista. Osuus on pysynyt ennallaan vuoteen 2012 verrattuna.

Avohuollon asiakkaiden määrä 88 795 lasta ja nuorta vuonna 2013. Määrä kasvoi 2 prosenttia edellisestä vuodesta.

Lähde:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)


Indikaattorin kuvaus

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0–17-vuotiaiden lasten osuuden vastaavanikäisestä väestöstä vuoden lopussa. Luvut sisältävät kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena sijoitetut, kiireellisesti sijoitetut, huostaan otetut, tahdonvastaisesti huostaan otetut sekä jälkihuollossa olevat sijoitetut 0–17-vuotiaat lapset.

Sijoitetuilla lapsilla tarkoitetaan kodin ulkopuolelle joko avohuollon tukitoimena, kiireellisesti sijoitettuna, huostaan otettuna tai jälkihuoltona sijoitettuja lapsia ja nuoria. Kodin ulkopuolelle sijoittamisen kriteereitä ovat lapsen terveyden tai kehityksen vakava vaarantuminen nykyisissä oloissa (vanhempien tai nuoren itsensä aiheuttamana) sekä lapsen etu.

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä kuvaa perheiden henkistä ja taloudellista pahoinvointia ja korostaa lasten ja nuorten huomioon ottamista. Silloin, kun lapsen omat vanhemmat eivät kykene suoriutumaan lapsen hoidosta ja kasvattamisesta, lastensuojelu turvaa lapsen elinolot ja kehittymisen mahdollisuudet sijoittamalla hänet perhe- tai laitoshoitoon.

Kodin ulkopuolelle sijoitusten taustalla voivat olla niin vanhemmista kuin lapsistakin johtuvat syyt. Tämän indikaattorin rinnalla olisi hyvä tarkastella lastensuojeluilmoitusten pitkän aikavälin tilastoja, joissa ilmenevät muutokset heijastuvat myös huostaanottotilastoihin. Avohuollon tukitoimien lisääminen voi vähentää sijoitusten määrää, mutta samalla se voi lisätä huostaanottojen määrää, kun lastensuojelullisia toimenpiteitä vaativia tilanteita tulee enemmän esille.