Tuonti ja vienti 

Päivitetty: 10.3.2017 - Seuraava päivitys: 7.4.2017
   
 
 
Jaa

VIENNIN ARVO KASVOI 27 PROSENTTIA TAMMIKUUSSA

Poikkeuksellinen vertailukuukausi ja laivatoimitus viennin kasvun selittäjiä

Suomen tavaraviennin arvo oli tammikuussa Tullin ennakkotilaston mukaan lähes 4,6 miljardia euroa. Viennin arvo kasvoi 27 prosenttia vuoden takaisesta. Suurta kasvuprosenttia selittää poikkeuksellisen heikko vertailukuukausi. Tammikuussa 2016 tavaraa vietiin vain noin 3,6 miljardin euron edestä, mikä oli pienin kuukausittainen viennin arvo sitten helmikuun 2010. Kuluvan vuoden tammikuun viennin arvo oli suurin piirtein samalla tasolla kuin kuukausittainen viennin arvo vuoden 2016 syys-joulukuussa.

Tuonnin arvo nousi tammikuussa 25 prosenttia ja oli viisi miljardia euroa. Myös tuonnin kasvua selittää heikko vertailukuukausi.

Kauppatase oli tammikuussa 455 miljoonaa euroa alijäämäinen, kun viime vuoden tammikuussa alijäämää tuli 430 miljoonaa euroa.

Viennin arvon kasvua tilastoitiin lähes kaikille tärkeimmille tavararyhmille. Jyrkintä kasvua kirjattiin öljyjalosteiden, metallien sekä sähköteknisten koneiden vientiin. Kasvu oli hieman loivempaa teollisuuden koneiden, metsäteollisuuden tuotteiden ja kemianteollisuuden tuotteiden kohdalla. Lisäksi tammikuussa Suomesta vietiin 233 miljoonan euron arvoinen laiva Viroon.

Raakaöljyn ja öljyjalosteiden tuonnin arvon kasvu oli tavararyhmistä nopeinta tammikuussa. Koneiden ja laitteiden, kuljetusvälineiden sekä kemianteollisuuden tuotteiden tuonti kasvoi myös rivakasti. Venäjältä tuotiin Suomeen lähes 320 miljoonan euron edestä metalliputkia. Tärkeimmistä tavararyhmistä ainoastaan lääkkeiden tuontiin tuli laskua.

Vienti EU-maihin suureni tammikuussa 26 prosenttia ja vienti EU:n ulkopuolelle 29 prosenttia. Tuonti EU:sta kasvoi kahdeksan prosenttia ja tuonti EU:n ulkopuolelta 51 prosenttia.

Vienti kaikkiin Suomen tärkeimpiin kauppakumppanimaihin kasvoi tammikuussa. Huomattavimmin kasvoi vienti Kiinaan, Alankomaihin ja Venäjälle. Tuonti lähes kaikista tärkeimmistä tuontimaista vahvistui tammikuussa. Tuonti Venäjältä moninkertaistui putkihankinnan vuoksi. Tuonti Isosta-Britanniasta laski hieman.


Lähde:
Tulli


Indikaattorin kuvaus

Ulkomaankauppatilasto kuvaa Suomen ja muiden Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden ja Suomen ja kolmansien maiden välistä tavarakauppaa eli sisä- ja ulkokauppaa. Ulkomaankauppatilasto on virallinen tietolähde Suomen tuonnista, viennistä ja kauppataseesta.

Ulkomaankaupan ennakkotiedot antavat ensimmäiset kuukausitason tiedot Suomen käymästä tavaroiden ulkomaankaupasta. Ennakkotiedoista käy ilmi, miten Suomen vienti, tuonti ja kauppatase ovat kehittyneet sekä kokonaisuudessaan että muiden EU-maiden, euroalueen ja EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.

Ennakkotilastolle ilmoitetaan tarkka julkaisuhetki noin vuodeksi kerrallaan. Julkaisuaikataulua pidetään yllä Tullin Internet-sivuilla. Ennakkotilasto viennistä ja tuonnista valmistuu 40 päivän kuluessa tilastokuukauden päättymisestä.

Ennakkotilastosta saadaan taloudellista analyysia varten luotettava kuva ulkomaankaupan tuoreimmasta kehityksestä. Ennakkotilasto on tärkeä väline sekä julkisen että yksityisen sektorin päätöksentekijöille, suunnittelijoille ja tutkijoille niin kansallisella tasolla kuin EU:n ja useiden kansainvälisten järjestöjen toiminnassa.

Ulkomaankauppatilasto perustuu Euroopan yhteisön lainsäädäntöön sekä Suomen kansalliseen tilastolakiin (280/04) ja tullilakiin (1466/94). EU:n lainsäädännössä tilastointia ohjaavat sisäkaupan tilastoinnin perusasetus (EY, 638/2004), ulkokaupan tilastoinnin perusasetus (EY, 471/2009) sekä näiden täytäntöönpanoa koskevat soveltamissäännökset.

Tiedot Suomen käymästä kaupasta muiden EU-maiden kanssa kerätään yritysten antamista tilastoilmoituksista sisäkaupan Intrastat-järjestelmällä. Siinä tuojat ja viejät ilmoittavat kuukausittain tarvittavat tilastotiedot sisäkaupastaan Tullille. Tiedot Suomen ja kolmansien maiden välisestä tavarakaupasta saadaan tulli-ilmoituksista, jotka on annettava jokaisesta tuonti- ja vientilähetyksestä. Suomen ulkomaankauppatilaston laadinnassa sisä- ja ulkokaupan tiedot yhdistetään.

Pääsääntöisesti kaikki Suomesta vietävät ja Suomeen tuotavat tavarat sisältyvät sisä- ja ulkokaupan tavarakaupan tilastoon. Palvelujen kauppa jää tämän tilaston ulkopuolelle. Tilastoinnin edellytyksenä on, että tavara fyysisesti saapuu maahan tai lähtee maasta. Poikkeuksena ovat laivat ja lentokoneet, jotka tilastoidaan taloudellisen omistusoikeuden muuttuessa. Taloudellisella omistusoikeudella tarkoitetaan oikeutta hakea etuuksia, jotka liittyvät laivojen tai lentokoneiden käyttöön taloudellisen toiminnan yhteydessä sen nojalla, että samalla hyväksytään toimintaan liittyvät riskit. Toisaalta tilastoinnin kannalta ei ole merkitystä, sisältyykö tavaran tuontiin tai vientiin maksuliikennettä vai ei.

Tullin tilastoinnin julkaisema ulkomaankauppatilasto on osa Suomen virallista tilastoa (SVT).

Lisätietoja ulkomaankaupan tilastoinnista (mm. laatuselosteet, tilastoluettelo ja -kuvaukset) Tullin verkkosivuilla