Väestön ikärakenteen kehitys 

Päivitetty: 29.3.2017 - Seuraava päivitys: 29.3.2018
   
 
 
Jaa

Pääkaupunkiseudun väkiluku kasvoi enemmän kuin koko maan

Vuoden 2016 aikana väkiluku kasvoi 77 kunnassa ja pieneni 233 kunnassa. Määrällisesti eniten väkiluku kasvoi Helsingissä, 6 973 henkilöllä, Espoossa (4 781) ja Vantaalla (4 736). Pääkaupunkiseudun väkiluku kasvoi vuoden 2016 aikana runsaalla 16 000 henkilöllä. Pääkaupunkiseudun väkiluvun kasvusta vieraskielisen väestön osuus oli 72 prosenttia.


Lähde:
Tilastokeskus / Väestörakenne


Indikaattorin kuvaus

Väestörakennetilasto kuvaa vuoden vaihteessa Suomessa vakinaisesti asuvia Suomen ja ulkomaiden kansalaisia. Henkilöistä tilastoidaan iän lisäksi mm. asuinpaikka, sukupuoli, siviilisääty, kieli, kansalaisuus ja syntymävaltio.

Tiedot saadaan Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä vuodenvaihteen tilanteen mukaan.

Suomalainen väestö ikääntyy ja samanaikaisesti syntyneiden määrä vähenee. Syntyneiden määrän supistuminen yhdessä väestön ikääntymisen ja työttömyyden kanssa heikentävät elatussuhdetta Suomessa. Suomen ikärakenne on vinoutunut kuten monissa muissakin kehittyneissä maissa. Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle, hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus ja kannattelu jää yhä pienemmille ikäluokille.

Eliniän kasvu pidentää eläkevuosia, mutta toisaalta ihmisten terveys on parantunut huomattavasti ja terveiden elinvuosien pituus kasvanut mikä tarkoittaa pienempää tarvetta terveydenhoidolle.

Työperäisen maahanmuuton kasvu on lisännyt työllisyyttä ja syntyvyyttä monissa maissa. Myös Suomessa pyritään kasvattamaan maahanmuuttoa mm. Maahanmuutto 2020-ohjelman linjausten avulla.