Luonnonvarojen kokonaiskäyttö 

Päivitetty: 17.11.2017 - Seuraava päivitys: 15.11.2018
   
 
 
Jaa

Kaivostoiminta kasvatti materiaalivirtoja

Suomen maaperästä ja kasvustosta irrotettiin materiaa vuonna 2016 kaikkiaan 317 miljoonaa tonnia, joka on 34 miljoonaa tonnia enemmän kuin vuonna 2015. Materiaalivirran kasvun taustalla oli kaivostoiminnan louhintamäärien kasvu ja käyttämättömän oton lisääntyminen. Kotimaisten suorien panosten käyttö pysyi melko samalla tasolla edelliseen vuoteen nähden. Lisäksi Suomeen tuotiin tuotteita ja raaka-aineita noin 57 miljoonaa tonnia vuonna 2016, mistä aiheutui tuottajamaista arviolta 211 miljoonaan tonnin tuonnin piilovirta. Kaikkiaan suomalaisten luonnonvarojen kokonaiskäyttö oli viime vuonna 585 miljoonaa tonnia, joka oli 8,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015.

2000-luvulla Suomen kansantalouden materiaali-intensiteetin lasku on hidastunut, eli materian tuottavuus kasvaa hitaammin kuin aiempina vuosikymmeninä. 2000-luvulla yhden euron tuottamiseen on tarvittu noin 1,2 kg suoria panoksia kun 1970-luvulla niitä tarvittiin vielä lähes kaksi kilogrammaa.


Lähde:
Tilastokeskus / Kansantalouden materiaalivirrat


Indikaattorin kuvaus

Luonnonvarojen kokonaiskäyttö on talouden ainekäytön mittari. Se kertoo tonneina luonnosta käyttöön otetun tai muuten siirretyn ja muutetun ainemäärän. Eri ainevirtojen, kuten kiven, öljyn ja puun jne. käyttömäärät on laskettu yhteen, joten kokonaiskäyttö ei suoraan kerro materiaalien aiheuttaman ympäristökuormituksen voimakkuutta tai laatua. Se antaa kuitenkin yleiskuvan ympäristöä kuormittavan ainemäärän muutoksista, ja bruttokansantuotteeseen ja väestömäärään verrattuna koko kansantalouden materiaaliriippuvuuden kehityksestä.

Luonnonvarojen kokonaiskäyttö on koti- ja ulkomaisten suorien panosten, kotimaisen luonnonvarojen käyttämättömän oton ja tuonnin piilovirtojen summa. Kotimaiset suorat panokset ovat materiaaleja, jotka on otettu kotimaan luonnosta talouden jatkoprosessointiin. Näitä suoria panoksia ovat raaka-aineina käytetyt puu ja mineraalit, rakentamisessa käytetty maa-aines sekä eläinten ja ihmisten ravintona tai raaka-aineina käytetyt kasvit ja luonnoneläimet. Tuonnin suorat panokset ovat ulkomailta käyttöömme tuodut raaka-aineet ja jalostetut tuotteet.

Käyttämätön otto on kotimaisten luonnonvarojen oton tai rakentamisen yhteydessä tehdyt luonnonainesten siirrot ja muunnot. Niihin kuuluvat muun muassa metsään jäävät hakkuutähteet sekä malmikaivosten sivukivi, jota ei viedä kaivosalueelta jatkojalostukseen. Tuonnin piilovirrat muodostuvat niistä tuontituotteiden valmistukseen ulkomailla käytetyistä suorista panoksista ja piilovirroista, jotka eivät näy tuotujen raaka-aineiden ja tuotteiden painossa.

Suorat panokset muodostavat varsinaisen Suomen talouden käyttöön tulevan ainemäärän, ja yhdessä käyttämättömän oton kanssa kotimaan ympäristökuormituksen pohjana olevan ainemäärän. Sen täydentävät luonnonvarojen kokonaiskäytöksi tuonnin piilovirrat, jotka osoittavat taloutemme ainevirtaan liittyvän globaalin lisärasituksen, ‘selkärepun’.

Luonnonvarojen kokonaiskäytön aikasarja on vuonna 2010 päivitetty Eurostatin laskentatavan mukaiseksi. Joidenkin maataloustuotteiden ja raakapuun paino on tuorepainon sijaan laskettu 15 prosentin kosteuspitoisuutena.