Väestön koulutusrakenne 

Päivitetty: 2.11.2017 - Seuraava päivitys: 2.11.2018
   
 
 
Jaa

Vuoden 2016 loppuun mennessä 3 287 272 henkeä eli 71 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut tutkinnon perusasteen jälkeen. Tutkinnon suorittaneiden osuus säilyi muuttumattomana edelliseen vuoteen verrattuna. Korkeimmin koulutettu väestö asui Uudellamaalla, jossa korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 37 prosenttia väestöstä.


Lähde:
Tilastokeskus / Väestön koulutusrakenne


Indikaattorin kuvaus

Väestön koulutusrakennetilasto kuvaa 15 vuotta täyttäneen väestön peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun jälkeen suorittamia tutkintoja. Tilastoihin henkilöille on valittu yksi tutkinto: koulutusasteeltaan korkein/viimeksi suoritettu ammatillinen tutkinto.

Toisen asteen tutkintoihin luetaan mm. ylioppilastutkinnot, 1-3 -vuotiset ammatilliset tutkinnot ja ammatilliset perustutkinnot.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet jaetaan alimman korkea-asteen, alemman korkeakouluasteen, ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakoulutusasteen suorittaneisiin.

Alimman korkea-asteen koulutus kestää 2-3 vuotta toisen asteen jälkeen. Alimman korkea-asteen koulutukseen kuuluvat esim. teknikon ja merkonomin tutkinnot sekä opistoissa suoritetut sairaanhoitajan tutkinnot.

Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Ylempään korkeakouluasteeseen luetaan ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät korkeakoulututkinnot (maisteritutkinnot) sekä lääkäreiden erikoistumistutkinnot.

Tutkijakoulutusasteen tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja. Koulutusrakenteen tarkastelussa on tärkeää huomioida eri koulutusasteiden välinen suhde ja niiden muodostama laaja koulutuksellinen kokonaisuus. Toimiakseen yhteiskunta tarvitsee monipuolista koulutuspohjaa ja eri alojen tuomaa osaamista. Laajan koulutustason ylläpitäminen on elinehto toimivalle yhteiskunnalle. Yhteiskunnan kokonaiskehityksen kannalta on tärkeää, että koulutuspolitiikkaa kehitetään työelämälähtöisesti ja kansalaisilla on tulevaisuudessakin työelämän tarpeita vastaavaa osaamista. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että työelämän osaamisen vaatimukset ja koulutukselliset valmiudet kohtaavat paremmin toisensa.

Työelämän tarpeet muuttuvat kansainvälisillä markkinoilla nopeasti, mikä vaikeuttaa koulutuksen suunnittelua ja eri alojen yhteensovittamista. Työelämän haasteisiin vastaaminen edellyttää sekä julkiselta hallinnolta että elinkeinoelämältä tulevaisuusorientoitunutta toimintakulttuuria, jossa kannustetaan monialaiseen koulutukseen, työelämän joustavuuteen ja uudelleen kouluttautumisen mahdollisuuksiin.