Rikollisuuden pelko 

Päivitetty: 22.6.2017 - Seuraava päivitys: 1.5.2018
   
 
 
Jaa

Väkivallan pelko pysyi ennallaan vuonna 2016

Väkivaltaa pelätään yleisimmin kodin ulkopuolella iltaisin. Vuoden 2016 Kansallisessa rikosuhritutkimuksessa lähes kolmannes (32 %) vastaajista kertoi pelänneensä väkivallan kohteeksi joutumista iltaisin kodin ulkopuolella. Työpaikalla tai työtehtävissä tapahtuvaa väkivaltaa oli pelännyt joka seitsemäs (14 %) vastaaja. Noin viisi prosenttia oli pelännyt joutuvansa väkivallan kohteeksi jonkun perheenjäsenen taholta.

Sekä katuväkivaltaa että työpaikkaväkivaltaa pelänneiden osuus nousi vuonna 2015, mutta vuonna 2016 väkivaltaa pelänneiden osuudessa ei tapahtunut muutosta. Edellisvuoden noususta huolimatta katuväkivaltaa pelänneiden osuus oli alemmalla tasolla kuin vuonna 2012, jolloin osuus oli korkeimmillaan. Perheväkivallan pelosta ilmoittaneiden osuus on pysynyt samalla tasolla koko tarkastelujakson ajan.

Naiset pelkäävät miehiä useammin joutuvansa väkivallan kohteeksi. Vuoden 2016 kyselyssä 40 prosenttia naisista ilmoitti pelänneensä katuväkivallan uhriksi joutumista ainakin kerran kuluneen vuoden aikana, kun miehistä näin ilmoitti noin 24 prosenttia. Naiset pelkäsivät myös työpaikkaväkivaltaa selvästi miehiä enemmän. Naisista 20 prosenttia ilmoitti työpaikkaväkivallan pelosta, miehistä yhdeksän prosenttia. Niin ikään perheväkivaltaa pelänneiden osuus oli korkeampi naisten keskuudessa.

Ikäryhmittäiset erot väkivallan pelossa noudattelevat eri ryhmien riskiä joutua väkivallan kohteeksi. Väkivallan pelko, kuten myös väkivaltakokemukset, on harvinaisinta yli 55-vuotiaiden vastaajien keskuudessa. Tähän ikäryhmään kuuluvista 16 prosenttia ilmoitti pelänneensä katuväkivaltaa kuluneen vuoden aikana. Alle 35-vuotiaiden keskuudessa katuväkivaltaa pelänneiden osuus oli yli kaksinkertainen vanhimpaan ikäryhmään nähden. Työpaikkaväkivallan pelosta ilmoittivat useimmin 25–54-vuotiaat vastaajat.


Lähde:
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti


Indikaattorin kuvaus

Indikaattori kuvaa niiden 15–74-vuotiaiden osuutta, jotka ovat ilmoittaneet joutuneensa uhkailujen tai fyysisen väkivallan kohteeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Tiedot perustuvat posti- ja internet-kyselynä toteutettavaan Kansalliseen rikosuhritutkimukseen (KRT).

Kansallinen rikosuhritutkimus on kohdistettu 15–74–vuotiaille henkilöille, joilla on vakituinen osoite Suomessa. Tutkimukseen osallistuvat henkilöt on valittu satunnaisotannalla Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Vuonna 2016 kyselyyn vastasi 6 159 henkilöä (vastausprosentti 44,0). Kyselyssä käsitellään uhkailujen, fyysisen väkivallan ja omaisuusrikosten kohteeksi joutumista, väkivallan pelkoa sekä väkivallan tulkintaa. Kyselyssä saadaan tietoa myös niistä teoista, joita ei ole ilmoitettu poliisille ja jotka jäävät rikostilastojen ulkopuolelle. Tutkimus on tarkoitettu toistettavaksi vuoden välein.

Uusimuotoinen Kansallinen rikosuhritutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012. Vuosina 1980–2009 tehdyissä kansallisissa uhritutkimuksissa käsiteltiin rikosten lisäksi myös erilaisten tapaturmien kohteeksi joutumista. Kansallinen rikosuhritutkimus eroaa menetelmällisesti ja sisällöllisesti aikaisemmista uhritutkimuksista, eivätkä tulokset ole suoraan vertailukelpoisia.