Alkoholisyihin kuolleet 

Päivitetty: 30.12.2013 - Seuraava päivitys: 30.12.2014
   
 
 
Jaa

Alkoholikuolleisuus kääntyi nousuun

Alkoholisyyt ovat olleet jo useita vuosia työikäisten yleisimpiä kuolemansyitä sekä miehillä että naisilla, ja luvut ovat korkeita myös koko väestöllä. Alkoholikuolemiin lasketaan sekä alkoholiperäiset taudit että tapaturmainen alkoholimyrkytys.

Merkittävä syy korkeaan alkoholikuolleisuuteen on alkoholin lisääntynyt kulutus viime vuosikymmeninä. Vuodesta 2007 alkaen alkoholijuomien kokonaiskulutus on kuitenkin laskenut. Vuonna 2012 se oli ensimmäistä kertaa lähes kymmeneen vuoteen alle 10 litran sataprosenttisena alkoholina asukasta kohden (THL 2013). Alkoholiperäisen kuolleisuuden muutokset ovat seuranneet melko säännöllisesti alkoholijuomien kokonaiskulutuksen kehitystä, vaikka alkoholiperäisiin tauteihin kuoleminen vaatii yleensä pitkäaikaista, useamman vuoden kestänyttä haitallista alkoholin käyttöä. Muutaman vuoden jatkunut alkoholiperäisten kuolemien määrän lasku pysähtyi vuonna 2012 ja alkoholisyihin kuolleiden määrä kasvoi edellisvuodesta vajaat neljä prosenttia. Alkoholiin kuoli yhteensä 1 960 henkeä, joista miehiä oli 1 518 ja naisia 442. Alkoholisyihin kuolleiden määrän muutokset vuosina 2009–2012 johtuvat suurelta osin miesten alkoholikuolemien muutoksista.

Tilastojulkistus


Lähde:
Tilastokeskus / Kuolemansyyt


Indikaattorin kuvaus

Alkoholitauteihin luetaan ne tautiluokituksessa määritellyt taudit, joiden aiheuttajana on alkoholi (luokat F10, F19, G312, G4051, G621, G721, I426, K292, K70, K852, K860, O354, P043, Q860).

Alkoholimyrkytyksiä ovat alkoholin ja alkoholin korvikeaineiden aiheuttamat myrkytyskuolemat (luokka X45).

Tilastokeskuksen kuolemansyytilastossa ovat mukana kalenterivuoden aikana Suomessa tai ulkomailla kuolleet, joilla kuolinhetkellä oli kotipaikka Suomessa.